Artikkelit

Julkaistu

Saariston Rengastie, Nauvo-Nauvo

Suomen luonto, meri ja saaristo on ihan parasta Suomessa!
Voit tutustua ja nauttia näistä kaikista kävellen, pyöräillen, meloen ja vaikka autolla.
Tällä kertaa lähdin yhtävien kanssa pyörällä tutustumaan Saarinton Rengastiehen ja saaristoon.
Lastattiin pk-seudulla pyörät autoon ja suunnattiin Nauvoon, mistä retki alkoi.

Suunnittelemamme reitti googlemapsilla oli Nauvo-Nauvo

Saariston Rengastie, Nauvo-Nauvo

1 päivä Nauvo – Korppoo

Koko tämän päivän reitti googlemapsin mukaan 23km, 1h 21min. 

1 lautta Nauvo – Korppoo 13km

Pyöräilyä alle 20km, 1h 30min


Jätimme autot Nauvon vierasvenesatamaan tai oikeastaan seurojen talon parkkipaikalle. Myös ennen vierasvenesatamaa oli vasemmalla iso parkkipaikka sekä myös ennen lauttaa oli parkkipaikka minne mahtuisi useampi auto.
Reitin varrella, lauttojen lähellä oli parkkipaikka ja useampaan sopisi monta autoa mutta osa oli hyvin pieniä parkkipaikkoja.

Lähdimme pyöräilemään vasta illemmalla ja siksi valitsimme aika läheltä ensimmäisen majoituksen. Muutenkin suunnittelimme reitin että kerkiämme ajoissa aina majapaikkaan kaupan kautta ja saamme rauhassa laittaa ruokaa ja nauttia olosta.


Majoitus

Dag-15 yöpyminen, 132€/yö (meitä oli 3henk)
Majoitus oli ok ja perusvarustelu. Kannattaa kahvit ym tuoda mukana mutta kauppa on lähellä mikä oli plussa tässä yöpymispaikassa. Majapaikassa ei ollut ilmastointia eikä hyttysverkkoja ikkunoissa. Kahdesta kolmesta makuuhuoneesta löytyi tuuletin. Mun, 1 hengen huoneessa ei ollut tuuletinta mutta ite en välitä tuulettimesta enkä ilmastoinnista. Hyttysverkko olisi voinut olla, jotta voisi paremmin tuulettaa illalla huonetta.
Hintaan kuului petivaatteet ja pyyhkeet sekä siivous.




Sekalainen halloumi-vihannes-kasvis-hedelmä salaatti

Kun oltiin saatu syötyä niin alkoi kunnon ukkonen ja vettäkin tuli aika paljon.

Hevosia majapaikan naapurissa.

Erittäin hyvä K-Marketti oli n.200m päässä.
Melkein majapaikan pihalla oli Jean Sibeliuksen monumentti sekä lähellä oli myös kaunis Korppoon kirkko.

2 päivä Korppoo – Iniö

Koko tämän päivän reitti googlemapsin mukaan lauttoineen ja losseineen 54km, 3h 48min. 

Lähdimme aamulla klo:9 pyöräilemään.

Korppoon lautta rannassa oli pyörän huoltopiste. Harmikseni en näitä nähnyt muualla meidän reitin varrella.


Lauttaa odotellaan yleensä tälläisen kyltin tuntumassa (kuva alla). Aina menee autot ensin lauttaan/lossiin ja sitten vasta pyöräilijät niille osoitetulle paikalle.

Matkalla tuli voimakas metsämansikan tuoksu ja kun alettiin kattomaan ympärille niin metsämansikoita oli tien molemmin puolin ja niitä oli paljon! Ei muuta kuin pyörät kumoon ja metsämansikoiden keruuseen.

Piipahdimme Houtskarin kirkolla ihastelemassa kirkkoa ja vanhoja hautaristejä.


Sitten olikin jo vuorossa evästauko kun löysimme kaupan Houtskarista.
Eväsleivät olimme tehnyt valmiiksi jo aamulla majapaikassa.

Mossalassa odottelimme lauttaa noin 30-40min.
Jos on kiire aikataulu niin tämän lautan aikatauluja on hyvä katsoa etukäteen Saaristolautat



Lautalla oli pieni matkustamo ja konttikahvila.


Iniön kirkko

Lautat:

Korpo – Houtskari 950m (lautan aikataulu kannattaa katsoa etukäteen)
Kivimo – Roslax 2,7km
Mossala – Björkö 2,3km
Houtskari, Mossala – Iniö, Dalen 3,1km, 10€/pyörä+henk. (lautan aikataulu kannattaa katsoa etukäteen)
Skagen – Storströmmen 1,6km

Pyöräilyä:

Pyöräilyä 38,89 km, n.2h 20min.
Koko päivän matkaan pysähdysten kanssa 6h 28min.


Tähän mennessä mennyt vain 2 tolppaa (2/10) pyörän akusta.
Ajoin nämä 2 päivää +ECOlla

Tämän päivän matkaan tuli aika monta lauttaa ja lossia mitkä pidensi paljon ajallisesti reittiä.

Googlemaps näytti reitin nousut.

Majoitus

Jackoisin tila yöpyminen, Jumo (Iniö), 119€/yö.
Erittäin idyllinen mökki ihanalla paikalla keskellä peltoja. Hyvin rauhallinen paikka. 




Varustelu oli hyvä! Löytyi myös kahvit ja mausteita (Tämä siksi jos käy kaupassa ennen kun käy tilalla). Vessa löytyi ulkoota parista eri paikasta tilalla. Myös kaksi suihkua oli toisen vessan yhteydessä. Tilat oli siistit.
Mökissä ilmastointi tupakeittiössä, pihalla oli kaasugrilli.
Meillä oli omat petivaatteet. Hintaan kuului siivous, mutta astiat piti tiskata.


Ennen yöpymispaikkaa, vierasvenesatamassa on pieni ja hyvin kallis kyläkauppa, Iniö Lanthandel.
Niin kuin kyläkaupoista, niin myös tästäkin löytyi kaikenlaista eli kaupat on sekatavarakauppoja.
Myös Leonella ravintola oli rannassa sekä kahvila, posti, pankki ja terveystalo.





Makkarapaketti maksoi esim. 3,90-4,25€

1 lossi, Skagenin lautta on majapaikan ja kaupan välillä. Kauppa oli n.2km ennen Jackoisin tilaa. 


Majapaikasta löytyi lauttojen aikatauluja mistä oli hyvä tarkistaa aamun lautta, sillä se meni harvemmin.
Myös majapaikan pitäjät olivat mukavia ja avuliaita niin heiltäkin voi kysyä neuvoa ja apua.

Majapaikassa oli erilaisia pelejä ja pitihän se yksi Huojuva torni -peli kokeilla pitkästä aikaa.

3 päivä Iniö – Askainen

Koko tämän päivän reitti googlemapsin mukaan 58km, 3h 11min. 

Lähdimme aamulla klo:9 pyöräilemään ja hyvin kerkesimme lautalle.

Lautat:

Tänään oli vain yksi lautta reitin varrella, heti aamusta muutaman kilometrin päästä Jackoisin tilalta.

1 lautta Iniö, Kannvik – Kustavi, Heponiemi 3,2km



Peterzen vierasvenesatama, Kustavi

Välillä oli molemmilla puolilla jopa merta.


Taivassalon Pyhän Ristin kirkko



Leveämpää piennarta oli vain hyvin lyhyt pätkä, mitä olisi toivonut olevan enemmän vilkkaalla tiellä.

Pyöräilyä:

Pyöräilyä 65,78km (myös kauppa reissu Lemussa n.14km).
Pyöräily aika 3h 46min.
Koko reitin aika pysähdysten kanssa 6h 30min.


Tänään meni taas 2 tolppaa lisää, mutta tänään muutamat mäen loput ajoin +ECOn lisäksi ECO:lla, varsinkin kauppa reissulla Lemuun edes takas.

Reitti oli enimmäkseen tasainen. Reitillä peltoa ja metsää sekä vilkasta maantietä, tie 192 välillä Kustavi-Mynämäki. Piennarta oli tosi vähän missä polkea ja muutamat autot meni hyvin läheltä kovaa vauhtia. Useimmat onneksi hiljensi vauhtia ja/tai kiersi pyöräilijät sopivan kaukaata.

Googlemaps näytti reitin nousut.

Majoitus

Airbnb majoitus; Mökki Koivurinne. Välimaantie, Masku. 153€/yö.
Todella hyvä varustelu ja myös mausteet, loimulohi lauta + kiinnitys tapit ym löytyi. Oli grillikota, sauna, palju, polkupyörät ja vene lähellä venevalkamassa. Ilmastointi löytyi päämökistä sekä makuuhuone mökistä.
Meillä oli omat petivaatteet.
Siivous ei kuulunut hintaan eli lähtiessä piti siivota mökit.





Meille oli aseteltu jo valmiiksi puut sekä kaarnat tulipaikalle. Ei tarvinnut muuta kuin sytyttää.





Päämökin yhteydessä oli sauna

Pihassa oli erikseen mökki missä oli makuuhuone ja vessa. 

Pihassa oli myös ulkohuussi

Heti kun pääsimme perille niin laitoimme tulet kotaan, suolasimme kalan ja teimme loimulohta sekä laitoimme saunan lämpiämään.

Paras majoitus tällä reitillä!
Ainut miinus ettei lähellä ollut kunnollista kauppaa sekä naapuri oli takana, mistä kuului hyvin naapureiden äänet. Äänet ei meitä haitannut mutta jos haluat rauhaa, niin tämä ei silloin ehkä sovi, vaikkakin on hiekkatien varressa, ”keskellä ei mitään” peltojen ja metsien ympäröimänä. 

Askaisen kirkko
 

Askaisessa on pieni kyläkauppa ravintola Holvin yhteydessä. Erittäin pieni valikoima mistä ei saa oikein loihdittua illallista mökillä, ellei halua grillata vaan makkaraa. 

Holvissa oli hienosti huomioitu myös sähköpyöräilijät!

Lemussa n.7km päässä on Sale, joten edestakas matkaan meni n.14-15km ja on mukana koko päivän matkassa. Kävimme kaupassa ennen majoitukseen menoa.

4 päivä Askainen – Nauvo

Koko tämän päivän reitti googlemapsin mukaan 52km, n.3h 25min. 

Lähdimme aamulla klo:9.30 pyöräilee.

Majapaikan lähellä oli Louhisaaren kartanolinna mihin suuntasimme heti aamusta. Kartanolinnan ympärillä oli hieno englantilaistyylinen puisto.

Louhisaari kuului Fleming-suvulle noin vuodesta 1450 vuoteen 1791 ja Mannerheim-suvulle vuodesta 1795 vuoteen 1903. Se on Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäkoti. Kartano päätyi vuonna 1961 Suomen valtion omistukseen ja Muinaistieteellisen toimikunnan eli nykyisen Museoviraston hallintaan. Päärakennus sivurakennuksineen restauroitiin ja avattiin museoksi sisustettuna yleisölle 1. kesäkuuta 1967.
wikipedia






Joka päivä oli hyvä sää pyöräillä.


Tälläinen kaveri oli lossi lauturissa meitä odottamassa tyhjän Jallu pullon kanssa.

M/S Östern oli erilainen lautta kuin aiemmat ja hyvin pieni sekä ahdas lastata. Ja koska osa matkailijoista jäi Seilissä pois ja osa vasta Nauvossa niin henkilökunnan piti kysyä jokaiselta minne menevät, sekä huomioitava tämä lastatessa lauttaa kun rahastivat ennen lauttaan menoa.





Hieman haikeina kilisteltiin ennen päätös satamaa reissun loppumista.

Seili.

Olisi ollut kiva piipahtaa myös Seilin saarella.
Seilin pitkää historiaa leimaavat vuodet spitaalisten ja mielisairaiden hoitopaikkana.
Visit Seili pääset lukemaan Seilin historiasta lisää, majoituksista, luonnosta ym sekä katsomaan vaikka webkamerasta Seilin säätä.


Takas Nauvon vierasvenesatamassa missä myös meidän autot odottaa ihan vieressä.
Tästä satamasta ei lähdetty reitille koska lähdimme Korppoon suuntaan.

Lautat ja lossit:

Lossi 290m Hömmärönsalmi, Airismaa – Hämmärönsalmi, Aasla

Lautta Hämmärönsalmi, Aasla – Seili, 5,4km, 30min.
Seili – Nauvon vierasvenesatama, 6,4km, 30min.
Lautalta ei tarvinnut poistua välillä Seilissä vaan sama lautta jatkoi Nauvoon. 

Lautan kilometrit yhteensä 11,8km

Pyöräily:

Pyöräily 44,52km.
Pyöräily aika 2h 36min.
Koko reitin aika pysähdyksien kanssa 5h 38min. 

Paljon mäkiä; loivia, jyrkkiä, lyhyitä ja hyvin pitkiä!! Ja vastatuuli!

Tänään meni pyörän akusta 3 tolppaa lisää.
Enimmäkseen pyöräilin +ECO:lla, mutta tällä reitillä tuli mentyä myös parilla seuraavalla avustuksella eli ECO:lla ja STD:lla.

Googlemaps näytti reitin nousut.

Nauvo-Nauvo reitti

Koko meidän reitti oli googlemapsin mukaan 180km. 

Meille tuli kellon mukaan yhteensä
20+38,89+65,78+44,52 ‎ = 169,19km

Googlemaps näytti koko reitin nousut.
Harmaalla näkyy jos olisimme Rymättylän sijaan valittu Naantali – Kaarina – Parainen reitti takas Nauvoon, mikä oli pidempi mutta valittiin lyhyempi reitti Rymättylän kautta, jotta kerkiän vielä yövuoroon töihin.

Peltoa ja mäkiä

Koko 4 päivän reitti oli aikalailla vain peltoa ja metsää, ei juurikaan näkynyt merta kuin vaan lossi ja lautta matkoilla. Odotin ehkä enemmän merta kun kerta oltiin saaristossa. Myös yllätyin kuinka mäkinen reitti oli. Helposti kuvittelee saaristossa olevan aika tasainen maasto. 

Menin reitin sähköllä ilman latausta välissä eli ennen lähtöä latasin akun täyteen ja se riitti koko reitille.
1-2 päivän aikana meni 2/10 tolpasta, 3 päivänä meni 2/10 tolpasta ja 4 päivänä 3/10 tolppaa mäkien ja vastatuulen takia. Eli 3/10 jäi vielä jäljelle.

Sähkömaastopyörä

Mun sähkömaastopyörä eli Sarvikuonon poikanen on Haibike Sduro, Yamaha PW-SE 250W -moottori, 500Wh akku ja Shimano vaihteisto.

Ostin ennen reissua tarakan ja siihen kiinnitettävät 2 sivulaukkua sekä etulaukun ohjaustankoon. Tarakka kestää n.10kg painoa. Sivulaukut on todella tilavat, 13l/laukku sekä etulaukkuun, 8,5l mahtui myös hyvin tavaraa.

Saaristolautat 

Syömiset

Joka ilta kävimme kaupassa ostamassa illaksi ja aamuksi ruokaa. Näistä aina jäi vielä eväsleivät seuraavan päivän evästauolle. Aamupalaksi söimme puuroa (annospusseja ostettiin ekana iltana, mitä kuljetettiin mukana) ja leipää lisukkeiden kanssa sekä välillä oli myös hedelmiä ja jogurttia. Ostimme aina pieniä paketteja esim. juustoa ja leikkeileitä ettei niitä tarvitse kuljettaa lämpimässä seuraavana päivänä.

Päivällä pysähdyimme matkalla kaupalle ja ostimme eväsleipien lisäksi vielä jotain lisää, jotta jaksamme pyöräillä seuraavalle majapaikalle laittamaan ruokaa.

Söimme iltaisin hyvin aina majapaikassa missä teimme ruokaa. Jokaisessa majoituksessa oli keittiö ja kahdessa oli myös grilli tai tulipaikka missä laitoimme osan ruokaa.

Meidän retki maksoi n.210€/henk missä oli majoitus sekä ruuat.

Muita pyöräily juttuja:
Poronpolku -maastopyöräreitti

Ihanan piristävä miniloma Ahvenanmaalla, pyöräilyä vetten päällä

Julkaistu

Kjerag, Etelä-Norja

Pohjois-Norjassa olen käynyt muutamia kertoja ja nauttinut niistä maisemista, mihin en ikinä kyllästy! Nyt oli vuorossa Etelä-Norja ja ihastuin siihen yhtä paljon!
Etelä-Norjan road tripillä, kesäkuun alussa, oli yksi ihan huippu kohde; Kjerag!
Tässä kuvin reitti Kjeragille ja Kjeragin kivelle.

Kjerag, Etelä-Norja

Norja ei ole maastoltaan mikään helppo millään kulkupelillä, mutta aivan mielettömän valloittava maa! Vaikka tiet olisi kapeita, yhden auton mentäviä ja lisäksi erittäin kaltevia ja jyrkkiä, niin ne on pieniä ongelmia niihin maisemiin nähden eli mikään ei estä minua lähtemästä Norjaan!

Myös kävellen Norja ei ole helppo, sillä korkeus eroja on paljon ihan pienelläkin matkalla. Vuonoissa voi päästä hieman helpommalla, mutta pääsääntöisesti varauduttava siihen että kävelyä on ylös, alas sekä paljon kiviä, kallioita ja vuoria joita ylität.

Vaatetus on aika tärkeä, sillä vuonoissa voi olla hyvinkin lämmintä mutta vuorilla voi olla jopa pakkasta ja lunta kesälläkin. Myös hyvät kengät on hyvä olla kivien päällä tasapainoiluun ja liukkaiden kallioiden ja mäkien huiputuksiin.

*Rentouttavaan kesään Sit and Joy

Kjerag ja Kjeragbolten

Kjerag on kallionkieleke Norjassa Lysevuonon etelälaidalla Rogalandin läänissä Forsandin kunnassa.
Paikka on etenkin basehyppääjien ja retkeilijöiden suosiossa oleva matkailukohde, sillä kielekkeeltä on tuhannen metrin pystysuora pudotus alas vuononpintaan.

Kielekkeen länsilaidalla sijaitsee Kjeragbolten, noin viiden kuutiometrin kokoinen pyöreähkö kivenlohkare, joka on kiilautunut kahden kallioseinämän väliin ja jolta on lähes tuhannen metrin pudotus alas. (wikipedia)


Ennen reitille lähtöä pieni vilkaisu taakse päin ja näin ravintolan pienenä upeaa maisemaa vasten.

Kjerag reitti

Kjeragille matkaa kyltin mukaan olisi 4,6km ja Kjeragboltenille 4,9km. Kelloni mukaan matkaa tuli edes takas 9,74km aikaan 4h 27min. Koko aika oli 5h 55min. Olin kivellä evästämässä ja siihen meni noin tunti kun söin, istuin ja nautin maisemista. Kävelin hiljakseltaan ja kuvailin paljon (välillä muistin pysäyttää myös kellon silloin). Keskinopeus oli 2,2km/h 😆
Korkein piste 1022m ja nousua tuli 555m.

Kjeragille ja kivelle oli hyvä merkitty reitti, punainen T-kirjain, sekä muutamassa kohdassa kyltit.
Maasto oli vaihteleva eikä ollut helpoimmasta päästä, sillä kiipeämistä ja laskeutumista oli esim. sileällä kalliolla. Onneksi oli apuna pahimmissa paikoissa ketju mistä pitää kiinni. Luntakin oli vielä tähän aikaa.

Reitti oli kolme vaiheinen, periaatteessa 3 huiputusta.
Ensimmäinen laakso jäi reitiltä mieleen sen satumaisesta kauneudesta, kuin jostain elokuvasta ja siellä oli pari telttaakin leiriytymässä.
Loppu matka, ennen solaa, mikä vei kivelle oli aika tasaista ja se helpoin osuus.

*Rentouttavaan kesään Tropilex

Ensimmäinen huiputus

Alku näytti hyvältä vaikka aika jyrkkään mäkeen lähin nousemaan.

Pian nousu muuttui vielä jyrkemmäksi liukasta ja sileää kalliota ylös päin. Onneksi oli tukeva ketju mistä pystyi ottaa tukea.

Pian maisemat olikin todella upeat vaikka aikaa ja nousua ei vielä paljoakaan. Ja vielä näkyi ravintola ja parkkipaikka kun katsoin taakse päin.

Matkalle oli tehty muutamia kiviportaita mitkä helpotti nousua.

Matkalla näki paljon pienia ja isojakin kivipaaseja (vai millä nimellä ne on?)

Ensimmäisen huiputuksen varrelta pystyi jo näkemään tulevan laakson sekä “polun” seuraavalle nousulle eli se kakkos vaihe.

Vaikka välillä näkyi jo seuraava “huippu” niin ensimmäisessäkin oli vielä hieman kiivettävää erilaisissa maastoissa.

Ensimmäisen huiputuksen jälkeen tulin aivan satumaiseen laaksoon missä oli vuorijärvi ja puroja. Tämä oli myös ihanan rentouttavaa maastoa kävelyn suhteen, vaikka sekin oli kumpuilevaa sekä portaita matkalla.

Laaksoon joku oli leiriytynyt teltalla (vihreä teltta kuvassa). Aivan mahtava paikka ja maisemat!

Toinen huiputus

Laakson jälkeen reitti kulki taas korkeanpaikan kammoiselle hieman haastavasti, lähellä reunaa ja maasto oli aika haastavaa.

Ja oli taas jälleen tiukkaa nousua sileällä kalliolla eikä joka paikassa ollut ketjuja. Piti välillä etsiä sitä sopivampaa kohtaa nousta ylöspäin.

Mutta maisemat oli aina upeat, katsoi minne tahansa!

Välillä oli vähän tasaisempaa ja helpompaa maastoa.

Toisella huipulla oli ensiapumökki/suoja.

Ensiapu suojan luota oli Kjeragille vielä 2,5km ja kivelle 2,8km.

Toisen huipun jälkeen laskeuduttiin hyvin kapeaan laaksoon, missä myös virtasi ihana puro.
 

Kolmas huiputus

Toisessa laaksossa oli myös hieman helpompi pätkä kunnes alkoi taas suoraa nousua tasaisella kalliolla. Onneksi oli tukeva ketju tässä kohtaa mistä pystyi rystyset valkoisina puristaa kiivetessä ylös.

Sen jälkeen en tietenkään ollut vielä huipulla mutta vähän helpompaa maastoa alkoi, vaikkakin aika tiukkaa nousua edelleen.

Taakse päin kun katsoi niin taustalla näkyi ensimmäinen huippu oikealla.

Sitten tulikin jännä paikka, sillä tuli lunta vastaan minkä alla oli joissain paikoissa tyhjää. Sen näki kun kurkkasi aukosta. Aukkojen luota lähti myös polkukin ja siksi jännitti astua polulle, hyvin varoen. Mutta muuallekaan en uskaltanut astua, koska edelle menevätkin oli selvästi mennyt vain tästä kohtaa, joten luotin siihen että lumi vielä kantaa minutkin.

Hienoja kivirykelmiä missä myös reitin tunnusmerkki, punainen T-kirjain.

Oli myös yksi tälläinen tiukka mutka-merkki matkalla, vaikka missään muualla tälläistä ei ollut.

Nyt alan olemaan jo perillä kivellä. Tässä kohden en nähnyt yhtään ihmistä ja olin hieman hukassa kylteistä huolimatta, sillä ei näkynyt mitään selvää “polkua” kivelle.  Kyltin jälkeen vasemmalla tuli sola.

Mikä oli täynnä lunta! Lumessa näkyi kurainen polku, joten lähin kävelemään sitä pitkin hieman alaspäin.

Pian lumet alkoi vähenee ja näin myös ihmisiä taas.

Taas tuli lunta ja pystyi valitsee lumisen polun tai hyppelyn kivillä. Solassa virtasi ihanasti vesi lumen alla sekä kivien ympärillä.

Vihdoin kivellä!

Kun pääsin solasta lähelle kiveä niin nainen koiran kanssa tuli vastaan käsi ojossa että hän voi ottaa minusta kuvan jos haluan mennä kivelle. Olin otettu tästä enkä pystynyt kieltäytymään. Kun olin saanut rinkan selästä laskettuu maahan niin käännyin sanomaan hänelle että mitä jos en uskallakaan niin nainen sanoi “Vilkuta vaikka kiven luota vaan minulle.” Ja niin vaan menin kallion taakse mistä pääsi kivelle kiipeämään. Ja niin kiipesin vaikka näinkin pudotuksen ihan kallion sekä kiven vieressä. En ajatellut muuta kuin että nainen odottaa puhelimeni ja koiransa kanssa, että voi ottaa minusta kuvan kiven päällä ja vaan menin kivelle.

Kallion takana ei ole juurikaan tilaa mennä kivelle joten jouduin olemaan sivuttain, ihan kiinni kalliossa jotta pääsen kivelle ja takana heti on pudotus, joten siinä ei ole mahdollista ottaa yhtään sivu tai minkäänlaista epäröinti askelta!
Kuvan keskellä näet pyöreän, vaalean kiven pään ja vasemmalla puolen on pudotus, joten on nojattava oikealla olevaa kalliota vasten.

Ilman tätä renkulaa kalliossa, en olisi päässyt kiveltä pois, sillä kiveltä ei pysty tulla vasen kylki ekana ja kasvot pudotukseen päin, harpaten hieman vieläpä taakse päin, ei olisi mitenkään onnistunut. Tämän renkulan avulla pääsin kiveltä pois, oikea kylki edellä, mutta se jännitti enemmän kuin kivelle meno!

Nautin kiven vieressä olevalla tasaisella kalliolla evääni sekä upeista maisemista, missä oli myös muutamia muitakin evästämässä sekä odottelemassa kivelle pääsyä. Ruuhkaa ei ollut näin kesäkuun alussa.

Takaisin päin matka myös muutamina kuvina, sillä reitti näyttää aina hyvin erillaisemmalta.


Lasku ensimmäiseen laaksoon ja oikealla jo näkyy seuraava vuori.

Portaissa oli ihania värejä.

Välillä oli puisia portaita myös.

Matkalla näkyi myös lampaita.

Viimeinen lasku alkaa!

Niiiiin Onnellisena perillä!
Ystäväni tarjosi ruuan ravintolassa hyvästä suorituksesta! Ja kyllä maistui!

 

*Tämä postaus sisältää affiliatelinkkejä. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Julkaistu

Millaista on asua asuntoautossa?

Voiko asuntoautossa asua? Mitä se maksaa? Olenko juureton? Olenko yksinäinen? Missä asun ja yövyn? Kotimatkalla vai koti matkalla?

Niin se puoli vuotta vierähti, syksystä kevääseen ja selvisin siitä hienosti!

Millaista on asua asuntoautossa?

Ostin 7.11.2024 ensimmäisen asuntoautoni, Kabe Travel Masterin.
Minulla ei ollut aiempaa kokemusta asuntoautoista, vain paku elämää Ipsini, Ford Transit Connectista, jonka kanssa reissasin ja seikkailin yli vuoden.

Asuntoautoni nimesin Becaksi mikä tulee sanasta Kabe, mutta tavut toistepäin.
Nimi (Beca) tarkoittaa espanjaksi stibendi ja (Beka) turkiksi pysyvyyttä ja vakautta. Molemmat tarkoitukset sopii hyvin Becaan!

Nomadi elämää

Elän ihanaa elämää näin! Olen vapaa ja voin olla vain paikallani tai sitten voin mennä ja seikkailla! Tätä on nomadi elämä.

“Nomadit ovat ihmisiä, jotka vaihtelevat asuinpaikkaansa perheineen, sukulaisineen ja naapureineen, eivätkä asetu vakinaiseen asuinpaikkaan.”
wikipedia 

Nomadi elämäntapa on yleistynyt ja ensimmäisen kerran luin korona aikaan pariskunnasta jotka muuttivat asuntovaunuun. Ja nyt kun itse elän nomadi elämää olen heihin ja moniin muihin tutustunut somen kautta.

Yhden nomadi ystävän kanssa tutustuin somen kautta ja nyt yövytään usein samoissa parkeissa, mikä on ihanaa vaihtelua! Meillä on meidän “yksiöt” vierekkäin parkissa. Teemme ruokaa yhdessä jommassa kummassa autossa, ulkoillaan, pelataan korttia… Välillä on ihanaa tulla valmiiseen pöytään kun toinen jo odottaa parkissa ja valmistanut ruuan tai myös toistepäin eli tehdä ruokaa hänelle jos olen aiemmin parkissa.

Välillä on ihanaa olla puskaparkissa yksin jossain luonnon ympäröimänä ja välillä on ihanaa saada seuraa.
On ollut kiva kun ystäväni ovat halunneet tulla mun luokse kylään. Olen tavannut heitä joko heidän parkissa, välillä kaupan tai vastaavan parkkipaikalla tai jossain kivassa paikassa missä juotu kahvit tai olen laittanut ruokaa.


Ensimmäinen yhteinen parkki nomadi-ystäväni kanssa ja ihasteltiin illalla revontulia (ei näy juurikaan kuvassa)

Olenko juureton?

Juureton, kotimatkalla vai koti matkalla?
Kerran tämän puolen vuoden aikana mitä olen asunut Becassa, pyörien päällä, ystäväni kysyi että tunnenko itseni juurettomaksi? Tunnenko itseni yksinäiseksi?


Pääsiäisen paluuliikenteessä eräs asuntoautossa asuva pariskunta mietti että miten meidän kohdalla sanotaan ”kotimatkalla” vai ”koti matkalla”?
Nämä asiat sai miettimään elämääni pyörien päällä.
En tunne itseä juurettomaksi! Koti on siellä missä olen ja voin hyvin! Juureni on monessa paikassa!

Tyttöni asuvat pk-seudulla ja siksi juureni on myös siellä.
Asunut itsekin siellä useita vuosia ja koen pk-seudun osaksi itseäni.

Hanko, mistä olen kotoisin, missä asuin nuorena, 16 vuotiaaksi asti kunnes lähdin Helsinkiin lukioon silloisen poikaystäväni, Jukin kanssa. Hanko on aina mun sydämessä ja on todella tärkeä paikka mulle!

Kirkkonummi on mulle myös tärkeä paikka.
Siellä olen saanut elää useamman ihanan vuoden tyttöjeni kasvaessa vauvasta aikuisiksi ❤️
Ja ne Kirkkonummen ihanat Porkkalan kalliot, meri ja luonto! Edelleen olen usein Kirkkonummella, varsinkin retkeilemässä ja koen olevani kotonani niin kuin näissä edellä olevissa paikoissa!

En koe olevani juureton tai yksinäinen. Koska nyt kun koti liikkuu mukanani niin mulla on aina mukana kaikki mitä tarvitsen, missä milloinkin olen! Ja näen ystäviäni ehkäpä jopa enemmän, myös niitä joita en ehkä näkisi usein. Liikahdan paljon helpommin paikasta toiseen. Myös ystävät helposti tulleet kahville mun luo kun lähettyvillä liikun.
Talvi meni nopeasti ja tapasin paljon ystäviä siellä sun täällä.
Ja aina mulla on se pääpaikka tyttöjeni ja poikieni luona ❤️

Pojat eli meidän koirat on mulla niin paljon kuin mahdollista ja se on ihanaa kun ovat seurana sekä tulee herkemmin myös lähdettyä enemmän ulkoilemaan, koska on myös pakko.





Pojat rakastaa nukkua kestokasseissa.

Kabe Travel Master

Kabe oli hyvä valinta, sillä se on niitä harvoja merkkejä jotka valmistavat asuntoautot ympärivuotiseen käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä että eristys on hyvä, niin talvipakkasilla kuin kovilla helteillä eli pitää lämmöt hyvin sisällä, eikä päästä harakoille ja kesällä taas eristää niin ettei aurinko heti pääse lämmittää asuintilaa.


Myös lämmitys on (mielestäni) paras! Lämmitys on Alden, nestekiertoinen lämmitysjärjestelmä missä putket kiertää asuintilassa, myös lattialla. On niin mahtavaa kun on lattialämmitys!
Kabessa on myös säiliöt ja kaasujen kotelo asennettu niin ettei ne pääse jäätymään talvella.

Becan mitat ja muita tärkeitä numeroita

Beca on Kabe Travel Master mikä on tehty Fiat Ducato 2,8 JDT alustalle.

Pituus: 6, 97m
Leveys: 2, 265m
Korkeus: 2,88m (mukana myös alas laskettu antenni)

Paino: 3500kg

Säiliöt:
Tuorevesi: 90l
Harmaavesi: 100l

Akut:
Asuintila: 75Ah
Auton käynnistys: 100Ah

Sähkölaitteet:
230V
Sähköpatruuna 1050W + 2100W

12V
Sähköpatruuna jääkaappi

Kaasu:
Propaani 11kg kierreventtili (sivuventtiili)
Autoon mahtuu koteloon 2kpl

Renkaat:
Kitkat 225/75 R16 C 12/120R
Kesärenkaat 215/75 R16 C

Kulutus: n.12-15l/100km

Taka sänky: 129cm x 190cm
Keittiön sänky: 130cm x 190cm

Tilat

Asuntoautoni on iso, niin kuin mitoista näkee, mutta silti pieni asunnoksi vai onko?
Ensin etsin alle 6m autoa, koska se tulisi useasta syystä edullisemmaksi sekä helpompi liikkua, mutta niin siinä kävi että tulikin vahingossa 7m auto. Myynti tiedoissa luki että autoni olisi alle 6m. Ihmettelin jo ensi tutustumisella että miten ihmeessä mahtuu 2 vaatekaappia ja myöhemmin ystäväni ihmetteli että miten voi olla penkit kolmessa rivissä, eikä niin että ohjaamon penkit kääntyisi olohuoneen ja ruokailutilan penkeiksi eli penkkejä olisi vain kahdessa rivissä. Totesimme ettei näin paljon penkkejä ja kaappitilaa voi mahtua alle 6m autoon mutta silloin oli jo mahdoton luopua Becasta! Eikä käytettynä ole helppoa löytää hyvää sekä edullista asuntoautoa, mikä soveltuu myös talviasuttavaksi, joten en sen enempää enää miettinyt.


En oikeasti tarvitse paljoa! Kaikki mitä tarvitsen niin mahtuu asuntoautooni. Tai ainakin melkein, sillä tarvitsen varaston ns. kausitavaroille. Perus asumiseen ja elämiseen ei tarvitse tämän enempää tilaa mitä mulla on.
Asuntoautosta löytyy kylpyhuone, keittiö, makuuhuone, olohuone/ruokailutila, pari vaatekaappia sekä paljon kaappitilaa. Vaikka päälle päin näyttää ettei ole paljon kaappitilaa tai ne on pieniä, mutta yllättivät miten paljon niihin mahtuu.
Lisäksi sängyn alusta toimii mun varastona mihin on helppo mennä takaoven kautta takatalliin.

Kaapit ja laatikot alkaa olemaan aika täynnä, mikä on myös hyvä, sillä kun on täyttä niin silloin asiat kaapissa ja laatikossa ei heilu ja kilise sekä kolise.
Kolinaan myös auttaa että käytän liukuestemattoa mitä olen leikannut keittiön kaappeihin sopivaksi. Kattiloiden ja pannujen välissä on huopaa sekä muiden astioiden ja tavaroiden välissä on jotain mikä estää kilinän ja kolinan.

Becasta löytyy myös telkka minkä olen ehkä 3 kertaa aukaissut. Taidan laittaa telkan pois ja tilalle jotain mihin saan korkeampia purkkeja esim. kaurahiutale paketin. Nyt kaikki hyllyt on niin matalia että kaurahiutale paketti on pitkällään ja vaarana levitä pitkin poikin kaappia.



Jumpatessa ja venytellessä joutuu hieman miettiä liikkeitä, mutta kaikki onnistuu!

Kevyttä ja pientä

Kaikki tavarat hankin tai hyväksyn Becaan sillä perusteella että ne on kevyitä eikä vie liikaa tilaa. Astiat mulla on melamiinia, muovia tai metallia. Nämä on kevyitä eikä kolise tai mene rikki. Tai metalli kolisee mutta se pitää “pakata” oikein. Ainoa lasinen on juomapullo jääkaapissa missä on juomavesi.

Aivan kaikessa mietin painoa sekä kokoa mutta onnekseni olen tähän jo tottunut retkeillessä ja siksi tämä on ollut helppoa. Myös osa retkeilytavaroista on löytänyt paikkansa arkikäyttöön.


Esim. poikien (koirien) retki kipot on arkikäytössä Becassa.

Syksy ja talvi

Muutin Becaan heti eli marraskuun alussa, syksyllä ja pian alkoi talvi.
Hieman kyllä jännitti että mitä tästä tulee ja pitäisikö sittenkin muuttaa vasta keväällä. Mutta koska olosuhteet oli sellaiset ettei mulla ollut toisaaltaan asuntoa, sekä en malttanut odottaa niin aloin siirtää tavaroita. Alkuun vain välttämättömät jotta näkisin mitä oikeasti tarvitsen.
Osan tavaroita säilytin talossa pakattuna, osa on tyttöjeni varastossa sekä osa on ex-appivanhempien autotallissa. Osa tavaroista myytiin ja heitettiin roskiin ja osa tavaroita meni tytöille.

Laitoin vähän joulua kotiini.



Pärjään todella vähällä ja ostan vain välttämättömiä asioita. Paljonhan sitä on jo valmiiksi, mutta esim. oikean kokoisia koreja ym. säilytykseen tarvittavia asioita piti hankkia.


Osa tavaroista on hyvä järjestellä sopiviin koreihin tai laatikoihin.

Pian aloin varautua myös hyvin lumiseen talveen eli ostin ketjut renkaisiin sekä teleskooppivarrella olevan monitoimi harjan, millä voisin tiputella katolta lumia sekä suunnittelu asteelle jäi tikkaat, koska en osannut päättää millaiset ne pitäisi olla.



Becan kanssa ajellessa olen vasta alkanut huomata jos tie on huonossa kunnossa… ja sen kyllä tuntee myös erittäin hyvin!

Jännitin alkuun miten kaasu riittää lämmitykseen ja mihin pääsen etten jää jumiin sekä mihin mahdun koon puolesta. Googlettelin alkuun tarkkaan parkkipaikat sekä tiet.

Thermopeitteet

Ohjaamosta tuli aika kova veto asuintilan puolelle vaikka välissä oli thermopeite. Thermopeiton laskosten takia verhoa ei saanut niin tiiviisti. Aloin etsimään muita ratkaisuja.

Ratkaisu löytyi *RS-Safetyn sivuilta.
RS-Safety myy caravan tuotteita ja varsinkin yleisimpiin malleihin thermopeitteitä.

Laitoin helmikuussa ohjaamon puolelle RS-Safetyn thermopeitteen ja se oli hyvä lisä! Alkuun laitoin kaikenlaisia lisä virityksiä ohjaamon ja asuintilan välissä olevan oman tremopeiton lisäksi, koska sieltä sivusta ja lattian kautta tuli kova veto. RS-Safetyn thermopeite tuli ikkunan ja penkkien väliin, katosta lattiaan asti. Thermopeite tuli katossa olevaan listaan kiinni neppareilla.

Helppo asentaa nepparit paikoilleen kun kiinnittää yksitellen eli en mitannut välejä vaan yksi neppari kerrallaan kiinni ruuvilla listaan. Aloitin keskeltä kiinnityksen. Jouduin muutaman kolon hieman tiivistää teipillä, jotta sain istuvammaksi.

Alkuun mittailin lämpöjä. Ennen toista thermopeittoa ohjaamon lämmöt tippui nopeasti miinukselle pakkasilla kun olin parkissa. Thermopeitteen avulla sain pidettyä ohjaamon eli kahden peitteen välin hyvinkin plussan puolella useita tunteja, mikä vaikutti kummasti asuintilan lämmitykseen myös.

Ennen kaikkea se veto loppui mikä tuntui eniten asuintilassa. Ja toinen ihana asia oli ettei tarvinnut sisäpuolelta etuikkunasta skrapaa myös tai pyyhkiä kosteutta rätillä, mitä jouduin tehdä usein ennen thermopeitettä.

Thermopeite auttaa myös kesällä pitämään lämmön ulkopuolella.
Nyt jo keväällä ollut apua myös näin päin että olen pitänyt sisälämmöt matalampana jos ohjaamon puolelle paistaa aurinko parkissa.





Ajon ajaksi ja lämpiminä päivinä rullaan thermopeitteen ylös hyllylle.
Neppareiden takia on helppo myös kokonaan irrottaa.

Vaaratilanteita talvella

Muutaman kerran talven aikana jäin kiinni, jopa aika tasaiselle, hieman kaltevalle parkkipaikalle mutta aina itse selvisin. Piti aina varata aikaa “kitkutteluun” ja siksi lähin joka paikkaan hyvissä ajoin.
Ylä- ja alamäet oli usein hyvin pelottavia! Jos pääsit mäen ylös niin ei ollut varmuutta että pääsit sen kunnialla myös alas. Isoa ja painavaa on liukkaalla tiellä vaikea saada ylös ja välillä suti tyhjään esim. asfaltin paikkaus kohdissa niin että vauhti hiipui liian hiljaiseksi ja jouduinkin pari kertaa varovasti peruuttamaan takas alas. Mutta alaspäin menisi turhankin vauhdilla ja välillä oli tilanteita kun meinasi lähteä kylki edellä ja ihan väärään suuntaan.

Etukäteen piti suunnitella minne pääsi, varsinkin jos on lunta ja/tai liukasta. Monille hiekkateille ei ollut syytä lähteä, edes ketjuilla, koska ne on kapeita, huonosti aurattuja tai auraamattomia sekä mäkien takia vaarallisia. Mutta onneksi on paljon paikkoja myös talvella minne pääsi.


Tuonne se Becakin mahtui hyvin.

Asiat ei mene aina kuin Strömsössä

Puoleen vuoteen on mahtunut muutama “ongelma” mitkä on saatu onneksi aika pienillä jutuilla korjattua tai on mennyt Best Caravanin lisäturvan piikkiin, mikä oli ostopäivästä 3kk voimassa. Sen aikanahan kerkee löytymään kaikki ongelmat kun asuu asuntoautossa ja vieläpä talvella.

Hana vuoti ja heitti aina sulakkeen kojelaudasta pois. Tämä meni lisäturvan piikkiin ja vaihdettiin hana sekä etsivät syyn sulakkeelle, mikä oli että Becassa oli järeämpi vesipumppu mitä yleensä Kabessa on, muttei oltu vaihdettu isompaa sulaketta.

Glykolisäiliö meni rikki tai sen juuressa oleva muovinen pätkä meni poikki ja siksi päästi letkua pitkin nesteet valuamaan. Talvi, perunapelto- ja jäiset tiet taisivat saada tämän aikaiseksi, niin kuin saivat aikaiseksi että vessa on tulvinut muutaman kerran. Muutamia liitoksia kiristetty ja taas kaikki on kunnossa.

Näistä selvitty! Kaverini sekä facebookin karavaani sivujen ystävät ovat heti olleet apuna viestein, soittamalla sekä tulleet auttamaan -korjaamaan sekä kiristämään liitoksia.

Ihastusta ja vihastusta

Nomadi ja/tai karavaani elämä jakaa monien mielipiteitä!
Tämä elämän tapa monia kumaksuttaa, ihastuttaa, mutta myös suututtaa. Välillä jo pelkkä asuntoauton näkeminen saa joidenkin ilmeet vihaiseksi ja liikenteessä muutaman kerran on tehty hurjia ohituksia, mistä oikein aistii kuinka heitä on suututtanut ajaa hetken perässäni.
Minua nämä ihmiset vaan huvittavat ja hymyilen heille ja lähettänyt liikenteessä lentosuukkoja!

Itse olen saanut enemmän ihastusta!
Tuttavani sekä jotkut tuntemattomatkin ovat sanoneet tai kirjoittaneet minulle kuinka heidänkin haave olisi asua yhtä vapaasti ja nauttia tälläisestä elämän tavasta. Monia on kiinnostanut miten pärjään ja miten kaikki onnistuu talvellakin.
Monet viestit lämmittänyt sydäntäni!

Missä asun?

Tämä on kysymys minkä kuulen usein.
Asun siellä sun täällä mutta en ole ottanut kausipaikkaa miltään alueelta, sillä käyttäisin sitä hyvin vähän.
Kun olen töissä, varsinkin useita päiviä putkeen, niin asun töiden lähellä, reilun 100m päässä olevalla hiekkaparkilla. Välillä myös työpaikan parkkipaikalla jos teen vaikka 14h työpäivän ja aamulla alkaa jo uusi työvuoro.
Teen siis kolmivuorotyötä ja siksi saatan olla vaikka viikon putkeen töissä ja osa niistä voi olla jopa 14h työpäiviä ja tämän takia voi olla taas viikko vapaata.
Tämän takia myös säästän paljon polttoainekuluissa. Ennen Becaa mulla oli useita vuosia työmatka yhteen suuntaan 40-50km minkä nyt säästän asumalla töiden lähellä.

Kun olen vapailla niin asun vaikka missä ja ihan laidasta laitaan.
Tämän puolen vuoden aikana parkkipaikat missä asunut/nukkunut; luontokohteet, venesatamat, yleiset parkkipaikat, kaupan parkkipaikat, kavereiden pihalla, urheilukentän parkkipaikat ym. Vain taivas on rajana… paitsi myös rajoitukset! En missään nimessä parkkeeraa tai yövy missä sellainen on kielletty! Noudatan sääntöjä sekä maalaisjärkeä! Sekä pidän ympäristöni siistinä, jopa usein siivoan muiden roskia.
Niin puskailu (puskaparkkeilu) kuin retkeily menee samalla säännöllä eli älä jätä itsestäsi mitään jälkeä, ei edes renkaan jälkeä, jos se on vaan mitenkään mahdollista!

Viimeksi yövuorojen välillä kävin hoitaa läheisessä kaupungissa asioita eli ostamassa uuden kaasupullon Puuilosta sekä Prismassa ruokaostoksilla. Kun olin hoitanut asiani niin nukuin sen jälkeen muutaman tunnin Prisman isolla parkkipaikalla, viimeisessä nurkassa ja hyvin nukutti!

Olen muutaman kerran puolen vuoden aikana ollut leirintä alueella tai matkaparkissa. Osa niistä kerroista on ollut vähän kuin lomailua, osa ollut huoltokäyntejä.


Heinolan Heinäsaari – Camping

Best Caravaanin jäsenenä saan jotkut Best Parkit/matkaparkit ilmaiseksi ja joissain paikoissa maksaa n.20-40€ luokkaan yö. Paikoissa vaihtelee mitä hintaan kuuluu esim. sähkö, suihku, sauna, pyykin pesu ym ja välillä on jotain pienellä lisähinnalla. Ja näin myös useimmissa leirintä- ja sfc alueilla.
Tarkkoja hintoja tai hinta väliä en tiedä koska käytän näitä niin vähän.
Akaassa olin Best Park -matkaparkissa mikä muistaakseni maksoi 40€/yö ja siihen kuului sähkö, vesi, harmaaveden-  ja kemsan tyhjennys, sauna + palju sekä pyykinpesu mahdollisuus.
Matkaparkin läheisyydessä oli kaikenlaista aktiviteettia kesäisin mutta nyt talvella oli vain avantomahdollisuus, tosin se ei kuulunut matkaparkin hintaan vaan se oli varattavissa avantoyhdistyksen kautta, niin kuin muutkin aktiviteetit.


Best Park – Akaa

Becan huoltojen yhteydessä, Best Caravanilla, olen aina ollut alueen matkaparkissa mikä on ilmainen. Silloin huollan kaiken eli täytän vesitankin, tyhjennän kemsan, käyn suihkussa ja saunassa sekä välillä pesen Becan myös ulkopuolelta. Pesu paikka on matkaparkkilaisille auki klo:17-> aamuun asti. Myös sähkö on ilmainen matkaparkissa.


Best Park – Hyvinkää

Onhan se ihanaa välillä käydä paikassa missä on rajattomasti vettä lähellä, saa tyhjennettyä sekä täytettyä Becan tankit, pestyä astiat kunnolla juoksevan veden alla, käydä alueen vessassa ja suihkussa sekä jossain paikoissa pystyy pesemään myös vaatteet.

Selitykset sanoille: kemsa on vessa ja harmaavesisäiliö on se mihin lavuaareista menee “likavesi”, pääasiassa käsien- ja hampaanpesu ja tiskaus.

Käytän luonnolle sopivia tuotteita, mitä olen jo tottunut käyttämään retkeillessä, sillä retkeillessä “likavesi” menee suoraan luontoon, mutta ei suoraan vesistöön! Eli ei pestä itseämme tai tiskejä aineilla suoraan vesistössä, ei edes ruuantähteitä huuhdella vedessä, vaan pestään maalla, tarpeeksi kaukana, n.5m vesistöistä.

Asuntoautossa asuminen tuo arvostusta asioihin

Tällä elämän tyylillä oppii arvostamaan paljon eri asioita!
Myös retkeillessä olen oppinut arvostamaan luontoa ja monia asioita!
Asiat ei ole itsestään selvyyksiä!

Ei ole itsestään selvyys että vettä tulee kraanasta.
Joudun viikottain miettiä kuinka paljon tarvitsen vettä eli olenko paljon töissä, milloin en tarvitse paljoa vettä vai olenko muutaman päivän vapailla jossain mistä en saa vettä, mutta kulutan sitä enemmän koska käytän vessaa, pesen käsiä ja laitan ruokaa.

Myös se että on vettä mutta onko myös juomavettä? Käytän tankissa olevaa vettä kaikkeen muuhun mutta otan kanisteriin ja pulloon juomaveden.

Usein kun olen jossain suihkussa ja saunassa niin ajattelen kuin ihanaa se on ja nautin näistä asioista vielä enemmän kuin aikaisemmin!
Suunnittelen hieman etukäteen missä ja milloin käyn suihkussa. Ei se niin kovin vaikeaa ole koska mahdollisuuksia ja paikkoja on paljon, mutta ei se ole niin kuin aiemmin että menenpä vaan suihkuun nyt kun haluan.

Ei ole itsestään selvyys että on lämmitys kun nappia painaa. Kun kaasu loppuu niin silloin loppuu myös lämmitys. Siksi myös säännöstelen herkästi lämmitystä sen mukaan olenko kotona vai pidemmän aikaa esim. töissä.
Kun olen kotona niin laitan lämmitykset 20-22 asteeseen, mutta kun olen jonkin aikaa pois niin tiputan lämmöt n.15-16 asteeseen, jolloin voin säästää kaasua.
Täältä voit lukea Mitä maksoi asua asuntoautossa talvi?

Kierrätys

Luontoa pitää ajatella jotta se on vielä meidän lapsen lapsillakin ja hekin pääsevät siitä nauttimaan!

Tämän takia pääsääntöisesti valitsen tuotteet luontoystävällisenä sekä kierrätän roskat. Se ei ole ongelma vaikka tilaa on vähän!
Mulla on kolme pientä koria roskille; sekajäte, bio ja kolmannessa on kaikki muut sekaisin eli muovi, pahvi, metalli ja lasi. Kierrätys on helppoa sillä otan korit ja lajittelen ne kierrätyspisteissä. Ja koska roskikset on pienet niin tulee kierrätettyä usein niin mikään ei jää haisemaan.
Kierrätys pisteitä on mielestäni liian vähän ja alkuun oli vaikea löytää, ettei tarvinnut hirveästi tehdä mutkaa matkaan. Pikku hiljaa aloin muistamaan minkä kaupan tiloissa tai ulkona oli mikäkin kierrätys piste.

Useissa kaupoissa on pullonpalautuksen yhteydessä muovit ja pahvit. Joissain paikoissa on myös muut sekä pattereille ym. kierrätys. Välillä kauppojen yhteydessä on ulkona isot kierrätys pisteet.

Bio roskis on ollut ainut mikä on vaikea kierrättää. Jätän sen joko tyttöjeni, kavereiden tai työpaikan roskikseen.
Tämä asia kun vielä paranisi, sillä mulla tulee eniten bio roskia kuin muuta.

Hygienia

Suihku

Suihkussa käyn useita kertoja viikossa vaikka en ole vielä käyttänyt Becan suihkua. Suihkua en ole käyttänyt siksi että vettä menee paljon enemmän, mikä ei toisaaltaan ongelma kun sen tiedostaa ja tankkaa säiliöön enemmän vettä. Tietysti tämä vaatii enemmän hommaa sekä vie aikaa, varsinkin talvella kun kannat kastelukannulla vettä jostain ja lorottelet sitä pakkasessa tankkiin 😆

Suihkussa käyminen tuo kosteutta ja sekin talvella viilentää asuintilaa ja vie kaasua enemmän.
Olen käynyt suihkussa tyttöjeni luona, töissä, avannon yhteydessä usein on suihkutila, uimahallissa, matkaparkeissa, ystävien luona.


Välillä kylpyhuone on kuivaushuone.
Tässä avanto kamat kuivumassa.

Kesällä suihkuttelu helpottuu vielä enemmän kuin rannoilla on suihkut ja otan oman retkisuihkuni takatalliin niin voin suihkutella myös ulkona sellaisissa parkeissa ettei se muita haittaa.


Retkisuihku menee pieneen tilaan ja pienellä määrällä vettä saa jo hiet suihkutettua. Vieressä mun mini-imuri mitä en ole käyttänyt… vielä.

Retkeilystä tutuksi tulleet kosteuspyyhkeet on myös ihana apu kun pitää saada nopeasti vähän siistittyä ja puhdistettua. Niillä tekee kevyen “suihkun” hetkessä ja taas on fressi olo!

Tiskaus

Tiskaus ei ole aina niin helppoa vaikka siitä tykkäänkin. Välillä astiat on kovin rasvaisia ja silloin menee enemmän vettä joten vettä säästellen saatan ensin pyyhkiä enimmät liat pois astioista, mikä myös auttaa viemäreitä ettei ne tukkeudu. Viemärit ei ole samanlaisia kuin taloissa ja siksi ne tukkeutuvat helpommin.

Välillä kerään astiat tiskiämpäriini ja tiskaan esim. tyttöjeni luona tai missä milloinkin.
Nyt kun kevät alkanut niin saatan pestä myös luonnossa samalla tavalla kuin retkeillessä. Mutta aina luontoa ajatellen eli käytän luontoystävällistä tiskiainetta ja en missään nimessä pese vesistöissä tai edes huuhtele vaan pesen sekä “imeytän” veden maastoon, kauemmas, n.5m vesistöstä. Veteen ei saa edes huuhdella ruuantähteitä, vaan ne pistetään roskiin vaikka pyyhkimällä enimmät paperilla.

Pyykin pesu

Pyykkiä pesen enimmäkseen tyttöjeni luona mutta pk-seudulla ainakin löytyy useita pesuloita ostoskeskuksien yhteydessä. Samalla voi hoitaa kauppa asiat kun pyykit peseytyy. Mulla kulkee aina vähän pyykinpesu- ja huuhteluainetta mukana ja täytän pullot aina tytöillä kun loppumassa.

24 pesuloissa ja useimmissa muissa koneet on todella nopeita ohjelmasta huolimatta sekä hintaan kuuluu pesuaineet.
Pesukone, täyttömäärä 9kg pesee 30min ja maksaa 6,90€. Kuivausrumpu 30min ja maksaa 4,60€.

Siivous

Koska on pienet tilat ja ei ole kunnon eteistä niin roskaa tulee helposti kenkien mukana. En juurikaan kävele kengillä sisällä, mutta välillä kun käväisen esim. kaupan jälkeen tuomaan tavarat jääkaappiin ja jatkan heti matkaa, niin en ota aina kenkiä pois.

Mulla ei ole imuria, pelkästään rikkalapio ja liinoja. Liinoja on ihan perinteisiä liinoja sekä kertakäyttö liinoja jossa valmiiksi jo pesu/puhdistus aine. Nämä on käteviä nopeaan siivoukseen, mitä teen aika usein.

Kertakäyttö liinoissa se huono puoli että tulee roskaa, mutta valitsen nekin luontoystävällisenä ja ne on bio hajoavia.

Tykkään että asunto on siisti ja siksi tämä asumismuoto on mulle hyvä koska on helppoa pitää siistinä paikat sekä jokainen tavara pitää olla paikallaan, varsinkin kun liikun, ettei ne tipu ja mene rikki.
Tosin nomadi ystävällä ei ole niin tavarat paikoillaan, mutta silti hänellä aika hyvin tavarat pysyy jotenkin paikoillaan, mitä välillä ihmettelen 🙂

Vessa eli kemsa

Mulla on Thetford kemiallinen kasetti vessa. Sen tankki (17,5l) kestää mulla noin viikon verran kunnes se pitää tyhjentää. Tyhjennän sen joko paikoissa missä on siihen tarvittava tyhjennys paikka tai sitten tyhjennän sen ihan normaalisti johonkin vessan pönttöön.

Tankkiin on siihen tarkoitettu aine mitä käytän pitämään pöntön raikkaana, hajuttomana sekä se auttaa pilkkomaan jätökset jotta ne tulee helposti ulos putkesta.
Laitan aina aineen pönttöön tyhjennyksen jälkeen ja vähän vettä päälle jotta alkaa heti vaikuttamaan pöntössä.

Täältä löydät tuotteista ja hinnoista enemmän: Mitä maksoi asua asuntoautossa talvi?

Miten löydän paikat?

Miten löydän yöpymispaikat, pesulat, roskikset, veden täytön. kemsan- ja harmaaveden tyhjennyspaikat?


Neste Kivihovi.
Monilla huoltoasemilla on vesipiste mistä saa vettä. Välillä on myös kemsan sekä harmaaveden tyhjennys paikka. 

On muutama sovellus mitä käytän paikkojen löytämiseen eli park4night sekä puskaparkit.
Näistä löydän melkein kaikki paikat ja vähän enemmänkin, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Myös on erilaisia Facebook ryhmiä joissa jaetaan sekä kysytään asioita ja paikkoja. Nämä on ollut aivan ihania, koska näistä ryhmistä olen saanut muutenkin paljon apua ja nopeasti kun joku ongelma on tullut.

Myös liikkumalla pistän merkille paikkoja missä voisin yöpyä sekä katson googlemapsin kautta. Street view:n kautta voi tarkastella minkä kokoinen paikka on ja näkyykö liikennemerkkejä esim. aikarajoitusta parkille.

Mistä tiedän että pitää täyttää tai tyhjentää jotain?

Viikottain on jotain ns. huoltohommia eli tyhjentää kemsaa ja harmaavesisäiliötä tai täyttää vettä tai vaihtaa kaasu.

Pidän vanhanaikaista kalenteria. Koska teen kolmivuorotyötä niin mulla on viikot aina hyvin erilaisia eikä ole mitään rytmiä. Tämän takia olen myös usein päivistä sekasin. Elän myös “päivä kerrallaan” meiningillä, minkä takia en aina muista edes mikä vuoro mulla on seuraavaksi, mutta tiedän onko mulla huomenna tai vaikka 3 päivän päästä töitä, mutten ehkä muista viikon päivää 😆
Kalenteriin merkkaan kaiken mahdollisen sekä myös hieman pidän kirjaa millaista ilmaa on ollut. Myös merkitsen Becan sisälämpötiloja mikä myös kertoo kuinka paljon olen ollut kotona ja lämmöt ollut 20-22 astetta tai lämmöt ollut vaan 15-17 astetta kun olen ollut pois.

Täältä pääset lukemaan paljon kaasua mulla meni puolessa vuodessa ja Mitä maksoi asua asuntoautossa talvi?

Kalenteri auttaa hahmottaa helposti milloin mitäkin pitää tehdä ja kuinka paljon tarviin esim vettä lisää, koska otan mielellään vaan sen verran vettä että pärjään seuraavaan kertaan milloin taas mahdollisuus täyttää tankki.
Tykkään että näin vesi sekä vesitankki pysyy parempana eikä limotu, vaikkakaan ei varmasti kerkiä samalla tavalla limottua koska käytän päivittäin sitä, eikä vesi kerkiä seistä tankissa.

Vesitankit (raikas- ja harmaavesitankki) näen kojelaudasta prosentteina.
25% raikasta vettä pärjään pari päivää yksin, jos en lotraa sitä.

Kalenteri auttaa myös kemsan tyhjennyksessä, vaikka pöntössä syttyy valo kun on täynnä ja sen jälkeen voi käydä pissalla pari kertaa, mutta ei ole kiva kantaa oikein täynnä olevaa pönttöä.
Puolen vuoden aikana olen noin kerran viikossa tyhjentänyt kemsan.

Harmaavesitankki on onneksi iso eli sitä ei tarvitse niin usein tyhjentää. Näitä tyhjennyspaikkoja on harvakseltaan. Tyhjennys paikat löytyy myös puskaparkit ja park4night sovelluksesta, hieman hakemalla. Monilla ABC- huoltoasemilla on tyhjennys mahdollisuus.
Harmaavesi koostuu enimmäkseen vedestä mikä tulee kun pesen käsiä, hampaita tai tiskaan. Ja koska käytän luontoystävällisiä tuotteita sekä hyvin vähän aineita kerrallaan, niin se ei ole jätevettä.
“Lika” vettä tulee vähän koska sitä pyrkii automaattisesti vettä säästäen hoitamaan kaiken esim. tiskauksen eikä silloin lorottele astioihin tiskiainetta koska ei halua käyttää huuhteluun paljon vettä.
Joten myös vettäkin tulee harmaavesisäiliöön aika maltillisesti päivittäin.

Kaasu ja lämmitys

Mulla on aina yksi täysi kaasupullo ja toinen pullo käytössä. Kun kaasu loppuu niin vaihdan täyden käyttöön ja parin päivän sisällä käyn vaihtamassa tyhjän pullon täysinäiseen.
Puuilossa on tällä hetkellä halvin kaasu 27,90€/ vaihtopullo eli vaihdan tyhjän täyteen. Uusi täysi pullo maksaa ilman vaihtopulloa 89,90€

Pari kertaa talvella kävi että kaasu loppui yön aikana tai nukkuessa päikkäreitä. Lämmöt oli tippunut useita asteita eli oli aika raikasta nousta peiton alta ja ensitöikseen mentävä ulos vaihtaa kaasupullo.

Lämmitys toimii myös sähköllä jos olen sähkön päässä. Myös jääkaappi toimii kaasulla tai sähköllä eli jos olen sähkössä niin kaasua tarvitsen ainoastaan ruuanlaittoon.




Yhden adapterin olen joutunut ostamaan lisää sähköjohdon päähän. Tämä 3 piikkinen on yleisin mm. leirintäalueilla ja matkaparkeissa.

Lämmitykseen tarvitsee myös glykolia. Tätä meni hieman enemmän talven aikana koska glykoli “pönttö” meni rikki ja siksi vuoti ja sitä piti lisäillä tiuhaan tahtiin.

Automaattinen kaasupullon vaihtaja

Halusin Becaan kaasupullojen automaattivaihtajan ja vihdoin se asennettiin pitkän odottelun jälkeen 10.3.25. Halusin vaihtajan koska siinä olisi crash sensor eli ajattelin että se olisi pieni henkivakuutus jos tulisi kolari. Tämän kerroin myös ostovaiheessa.
Tiedän että aina ajaessa pitää sulkea kaasut, mutta koska asun autossa, myös talvella, ja kaikki toimii kaasulla esim. lämmitys ja jääkaappi, niin ajan paikasta toiseen usein kaasu auki.

Hintaa kysyttäessä kerrottiin 2 hintaa ja tietysti valitsin halvemman. Tämä halvempi tilattiin sitten Saksasta ja siksi sitä sitten odoteltiin ja odoteltiin. Kun vaihtaja oli asennettu niin laskussa luki ettei siinä ole crash sensoria. Tämän takia halusin purkaa kaupat mitkä onnekseni myös onnistui pitkän neuvottelun jälkeen.

Vaihtajan kanssa kerkesin elellä kumminkin useamman viikon ja mietinkin että miksi ihmeessä joku haluaa tälläisen vaihtajan ja vieläpä maksaa siitä useita satasia, jossei siinä ole tätä crash sensoria?! Saisi edes sillä hinnalla jonkun nostelee niitä täysiä pulloja koteloon kun on aika vaihtaa pulloja.
Vaikka nimi on kaasupullon automaattivaihtaja niin:
– Joudut silti ite vaihtaa ne tyhjät pullot uusiin, eli se vaiva ei poistu.
– Joudut koko ajan valvomaan milloin eka pullo on tyhjä, koska et tiedä yhtään milloin vaihtaja on vaihtanut toiseen pulloon eli et voi oikein pitää kirjaa kuinka pitkään pullo on kestänyt. Ja voi käydä huonosti epähuomiossa että molemmat on tyhjät ja oot jossain keskellä ”ei mitään” ja keskellä yötä.
– Jos ajelen kaasupullo auki, niin nythän on sitten 2 pulloa auki ajaessa.

Eli jos hain vaihtajalla lisäturvaa niin nyt tämä malli toi lisää varaa, niin liikenteessä vaara, sekä huomaamatta sen että molemmat kaasut tyhjänä. Varsinkin kolmivuorotyöntekijänä päivistä sekaisin ja saatan unohtaa tarpeeksi usein tarkistaa onko vaihtanut jo pullon.

Normi kaasujärjestelmällä tiedän milloin kaasu on loppu ja käyn vaihtamassa kotelossa toisen pullon ja tiedän että sen jälkeen on hyvä muutaman päivän sisällä, ellei jopa heti, käydä ostaa uusi kaasu tyhjän tilalle.
Paljon kätevämpää, ainakin mulle 😄

Ruuanlaitto

Välillä on vaikea laittaa vain itselleen ruokaa ja silloin syön vaan jotain helppoa mutta kun on aikaa niin nautin ruuanlaitosta Becassa.
Mulla ei ole muuta kuin kaasuhella mutta sillä voi laittaa ihan mitä vaan ruokaa… melkein. Mulla ei ole mikroa tai uunia… ainakaan tavallista uunia.



Tämä on uunini, mikä toimii kaasuhellan päällä.


Tortilla pizzaa

Hellalla voin tehdä myös uuniruokia siihen tarkoitetulla “astialla”. Tämä astia hieman vaatii ideoimista sen muodon takia ja ehkä jossain vaiheessa vaihdan uunini hieman isompaan mikä toimii samalla tavalla kaasuhellan päällä.

Koska jääkaappi, pakastin kotelo ja kaapit on rajallisia niin välillä pitää ideoida ruokia sen mukaan mitä kaapeista jo löytyy etten voi ostaa vaan fiiliksen mukaan.






Becasta löytyy kaikki astiat ym mitä ruuan laittoon tarvitsee ja jos ei ole niin sitä ei tarvitse… tai sen voi hankkia jos sitä tarvitsee enemmän kuin muutaman kerran.


Kun ilmat lämpeni niin laitoin pienen “kasvimaan” ohjaamon puolelle mikä piristää sekä tekee kodin tuntua myös ohjaamoon.

Lataus

Olen ollut 2-3vrk maximissaan parkissa, ilman sähköä. Sen ajan pärjään paikallaan hyvin pelkällä kaasulla ja asuintilan akulla. Tietysti kun tiedän että olen paikoillani 2-3vrk niin latailen maltillisesti asioita eli vain pakolliset sekä otan käyttöön varavirtalähteet.

Asuintilan akku latautuu helposti jopa lyhyellä ajolla ja 10-15min tyhjäkäynnillä saan hyvin nostettua akun varausta.

Akulla toimii valot ja portaat sekä sen avulla pystyn lataamaan kaikki pienet laitteet; puhelimen, kellon, kaiutin, kuulokkeet, otsalampun, ladattavia valoja, hammasharjan ja varavirtalähteet.



Latauspisteeni missä latautuu hammasharja ja kaiutin kuvassa.

Kiitos jos/kun jaksoit lukea pitkän kirjoitukseni!
Ihanaa kesän odotusta kaikille!

*Tämä postaus sisältää mainoslinkin.
Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä minulle tuloja, joten voit rauhassa tutustua tuotteisiin ja miettiä ostopäätöstäsi. Suosittelen vain niitä tuotteita, joita olen itse käyttänyt tai käytän parhaillaan. Mielipiteet tuotteista ovat 100% omiani.

Julkaistu

Mitä maksoi asua asuntoautossa talvi?

Talvi 2024-2025 oli vähä luminen ja leuto, mutta kostea.
Mitä maksoi asuminen asuntoautossa puoli vuotta, syksystä kevääseen?
Mitä kaikkea pitää viikon aikana tehdä ja huomioida?

Asuntoautoni on Kabe Travel Master, Fiat Ducato 2,8 JDT pohjalle tehty.
Kabe merkkinä on niitä ainoita jotka tehty ympärivuotiseen käyttöön. Siksi eristys on hyvä, jopa tälläisessä reilu 20 vuotta vanhassa asuntoautossa.
Nimesin asuntoautoni Becaksi.

Mitä maksoi asua asuntoautossa talvi?

Ostin marraskuun alussa Becan ja muutin siihen samantien. Nyt on mennyt puoli vuotta yhteistä eloa Becan kanssa ja se on ollut mahtavaa!
On aika katsoa mitä puoli vuotta maksoi kylmimpään aikaan. Tosin viime talvi oli aika leuto, mutta se oli kostea ja kylmä sen takia.

Polttoaineita en ole tähän laskenut. Mulla on saattanut jopa vähentyä polttoaineen kulutus, koska työmatkat on vähentynyt tuntuvasti. Useita vuosia työmatkani on ollut yhteen suuntaan 40-50km.
Kun olen töissä niin asun silloin työpaikan lähellä.

Koska teen kolmivuorotyötä niin mun viikot on hyvin vaihtelevia!
Joku viikko voin olla melkein joka päivä töissä ja pitkiä päiviä tehdä, jopa 14h/pvä. Joku viikko mulla on vapaata koko viikko. Tällöin myös olen enemmän Becassa ja silloin kaikkea kuluu enemmän sekä säiliöt tyhjenee ja täyttyy.

Vesi

Lisään vettä melkein joka viikko n.50-75% eli 50-75l kulutuksen mukaan. Useimmiten joudun kantaa kannulla veden, mutta välillä saan lorotettua suoraan letkulla tankkiin. Tankin tilavuus on 90l.
Vedestä en ole joutunut maksamaan mitään.

Kaasu

Kaasua (11l) mennyt 1/2 vuoden aikana (26 viikkoa) 19 pulloa eli 1 pullo riittänyt yli viikon. Kaasupullo maksaa vaihdettuna n.28€ eli 1/2 vuodessa maksanut 532€

Glykoli

Glykolia tarvitsee lämmitykseen ja niitä on mennyt n.2 pulloa koska tuli vuoto pönttöön.
Litrasta maksoin alle 15€. Sitä saa myös halvemmalla.

Kemsa eli kemiallinen vessa

Kemsan eli vessan olen tyhjentänyt reilun viikon välein näköjään, sillä mulla kesti n.5kk eli 17 viikkoa Aqua Kem Blue Sachets purkki missä on 15 pussia (1pussi 20l tilavuutta kohden). Pussin laitan pönttöön aina tyhjennyksen jälkeen. Se pitää säiliön raikkaana ja auttaa hajottamaan jätökset.
Purkki maksaa 14,50€ ja siitä ylös päin.



Tämä vessapaperi toimii hyvin kemiallisessa vessassa.

Sähkö

Pärjään hyvin ilman sähköä, sillä kaikki toimii kaasulla tai asuintilan akulla. Akku latautuu aina ajon aikana. Olen pärjännyt talven hyvin! Lataan välillä puhelinta, kelloa ym pieniä juttuja. Läppäriä en pysty lataamaan ellen ole sähkön päässä. Olen joutunut yhden adapterin ostamaan normaalin johdon päähän ja nyt pystyn ottaa sähköä kahdesta erilaisesta tolpasta. Sähköstä maksaminen vaihtelee paljon eri paikoissa. Lämmitys ja jääkaappi toimii kaasulla että sähköllä.
Jos olisin yön leirintäalueella, matkaparkissa ym. missä saisi sähköä, niin sen hinta olisi 15-50€/vrk eli sähkössä oleminen olisi hyvin paljon kalliimpaa kuin kaasulla lämmitys, jääkaappi sekä ruuan laitto. Ja hella toimii vain kaasulla, joten tarvitsisin silti myös kaasua.


Aurinkopaneeli

Mulla on retkiä varten pieni aurinkopaneeli minkä voi kiinnittää esim. rinkkaan. Sitä olen muutamasti käyttänyt nyt keväällä mutta se lataa aika hitaasti. Sillä kumminkin voi ladata aurinkoisena päivänä useamman laitteen.



Ruokailutilan luona on latauspisteeni missä voin ladata kaikki pienet laitteet esim. puhelin, kello, ladattavia valoja ym.

Vero

Perusvero on 1,59€/pvä ja käyttövero 0,315€/pvä.
Yhteensä vuodessa n.695€ -> 1/2 vuotta n.348€

Vakuutus

🚍Vakuutus vuodessa on n.675€ -> 1/2 vuotta n.338€

Nämä kaikki yhteensä 1/2 vuodessa maksanut n.1245€

Julkaistu

Pykeija, Pikku-Suomi Norjassa

Pykeija on Varanginvuonon rannalla sijaitseva pieni kalastajakylä Etelä-Varangin kunnassa Pohjois-Norjassa. Suomenpuolella sijaitsevasta Näätämöstä on sinne noin 90km ja Nuorgamista noin 100km.

 

Pykeija, Pikku-Suomi Norjassa

Pykeija on Pohjois-Norjassa mutta ihan idässä siellä.
Päätieltä n.20km on kapea ja mutkainen tie mikä on mykistävä! Tie vie kapealle kannakselle Varangin vuonoon, jossa ei ole juurikaan kasvillisuutta mutta maiseama on niin kauniin karua.

Jos katsoit maisemia niin saatat nähdä näitä hienoja taideteoksia matkan varrella.

Pykeijan kylässä asuu n.200 asukasta joista osa puhuu suomea tai oikeastaan kveeniä, mikä on suomen kielen murretta. Kyläläiset itse sanovat että puhuvat mäenkieltä. Nuoremmat puhuvat nykyään vain norjaa ja yli 60v osaavat vielä suomea.
1800-luvulla Suomen Lapista muutti siirtolaisia ja tällä hetkellä Pykeijan asukkaista on siirtolaisten jälkeläisiä, kuten kaikkien tuntema Elsa.

Pykeija tunnetaan myös valtavista kuningasravuista mitkä voi kasvaa jopa yli kymmenkiloisiksi.

Elsa

Elsa Ingilä-Haldorsen on Pykeijan puuhanainen ja hänellä on hänen poikansa kanssa vuokralla mökkejä, pari taloa sekä jäämeren rannalla oleva Jäämeren sauna ja sauna lautta.
Elsan poika, Pål on pyörittänyt bisneksiä 2022 lähtien ja firman nimi on Varanger Brygge. Pål ei osaa suomea mutta hänen kanssa käydään keskustelut englanniksi.

Elsa on jo 80 vuotias ja edelleen jaksaa häärätä, vaikkakin yritys on jäänyt jo hänen pojalleen Pålille. Elsa kiertelee usein alueella ja juttelee tuttavallisesti kaikkien kanssa, kuin tuntisi kaikki.

Karoliisa Siira on kirjoittanut kirjan Elsasta Elsan kanssa; Pykeijan Elsa
“Tämä on tarina siitä, kuka on Pykeijän Elsa. Pykeijän kylässä syntynyt ja kylälleen omistautunut, sitkeä nainen sai verenperimänä suomalaisen sisun. Ainutlaatuinen pohjoinen luonto, suomalaisista sukujuurista versoava historia ja monenlaiset matkaajat ovat kietoutuneet yhdeksi poluksi. Elsan elämä on ollut täynnä kohtaamisia, pohjoisen kulttuurihistorian tapahtumia ja taisteluja, jotka hän jakaa nyt ainutkertaisesti näissä muistelmissaan.”

Pykeija

Pykeija on suloinen pikku kylä, missä on vain muutama katu ja kierrät kylän hetkessä kävellen. Kapean kannaksen molemmilla puolen on meri, toisella puolella on suojainen satama-allas ja toisella puolen upea hiekkaranta.
Hiekkarannan puolella on Jäämeren sauna sekä leirintä alue missä yövyin yhden yön.


Saavuin vasta iltasella Pykeijaan. Olin lukenut jostain että Elsan asunto sekä sauna on heti ensimmäinen talo kun saavut Pykeijaan. Kävin kysymässä Elsalta majoitusta Ipsini (autoni) kanssa ja Elsa neuvoi menemään rannan toiseen päähän missä alue asunto-, matkailu- ja retkeilyautoille sekä asuntovaunuille. Tämä näkyikin selvästi heti upean pitkän hiekkarannan päässä.
Elsa ohjeisti odottamaan siellä hänen poikaansa joka pyörii alueella koko ajan, ellei ole saunalla välillä.

Leirintäalueella oli vain pääsääntöisesti Suomalaisia. Pålia ei näkynyt hetkeen ja useat liittyi mun seuraksi odottelemaan sekä etsivät mulle sopivaa paikkaa jo ihan täynnä olevalta alueelta. Koska Ipsini on pieni ja kompakti, enkä tarvitse sähköä, niin heti alku päästä löytyi upea paikka meren puolelta. Viereiset naapurit sanoivat että ajan vaan siihen ja käyn taloksi, koska eivät usko että Pålilla sanomista jos heille kaikille tämä käy.

Koska Pålia ei näkynyt ja halusin päästä suihkuun sekä myös kuuluisaan Jäämeren saunaan, niin naapurit soitti Pålille ja kertoivat että odottelen häntä.
Pål ensin sanoi että en voisi jäädä, koska autojen väliin ei jää tarpeeksi tilaa, mutta kun naapurit tulivat siihen kertomaan että heille tämä käy ja että he ovat jo puheneet asiasta minun kanssa, niin myös Pålille kävi kun kävi selväksi etten edes sähköä tarvitse. Maksoin paikasta 35€/yö. Saunaan olisin päässyt vasta tunnin päästä koska se oli varattu koko illaksi. Pål sanoi että voisi jatkaa vielä saunan päättymisen jälkeen puolella tunnilla, jotta pääsen saunomaan. Koska kello oli jo niin paljon ja olin niin suihkun tarpeessa Rullakivirannan ja lämpimän päivän takia, että valitsin vain lämpimän suihkun. Suihkutilat oli siistit ja niitä oli kolme.

Näin jälkeen päin hieman harmittaa etten odottanut ja käynyt saunassa, mutta onpahan syy tulla uudestaan Pykeijaan, sillä jokainen pitää kokea Elsan saunan lämmöt!





Suihkun jälkeen vain istuin Jäämerta ja maisemia ihastellessa auringon laskiessa, kunnes oli aika kömpiä Ipsiin nukkumaan.

Jäämeressä kyllä kävin uimassa, mikä on myös yksi asia mikä pitää elämänsä aikana tehdä. Jäämeri ei ollut nimensä veroinen vaan oli yllättävän lämmin, mutta silti se virkisti ja teki niin hyvää!
Hiekkaranta on niin ihana, meri aivan kristallin kirkas ja siinä istuessa maisema on niin upean häikäisevä!




Mitä tehdä Pykeijassa?

Pykeijasta on tullut turisti kohde mikä tarjoaa paljon ohjelmaa. Voit lähteä kuningasrapusafarille, kalastamaan tai vaan merelle veneilee tai melomaan.
Voit varata myös vaikka ruuanlaittokurssin.

Norjan luonto on niin upeaa että se houkuttelee patikoimaan. Pykeijassa onkin hyvät mahdollisuudet kirkkaalla säällä lähteä vain kävelemään puuttomille tuntureille.
Pykeijan kylällä kiertää kulttuuripolku, jonka varrella on opastauluja kertomassa kveeniksi talon tai kyseisen paikan historiasta. Se on ymmärrettävissä, sillä onhan se niin lähellä suomen kieltä.

Pykeijassa on paljon näkemistä vaikka onkin pieni kylä!
Esimerkiksi kappelin viereinen hautausmaa on tutustumisen arvoinen. Hautakivistä voit lukea vanhoja suomensukuisia nimiä.

Bugøykanonen löytyy koulun takaata. Sieltä avautuu upeat maisemat joka suuntaan, vaikka se ei ole korkea. Näet koko Pykeijan.

Palvelut

Pykeijan kylästä löytyy kaikki tarpeellinen.
Pykeijassa on yksi kauppa, posti, ravintola, päiväkoti, koulu, vanhainkoti ja lääkärin vastaanotto (vain tiettyinä päivinä kuukaudessa).

Koulussa on aikoinaan ollut jopa yli 70 oppilasta, mutta keväällä 2022 oppilaita oli 14, jotka opiskelevat 1-10 luokilla. (visitbugoynes)

Kesäisin ravintola on auki joka päivä. Lokakuusta lähtien ravintola on sunnuntaisin kiinni.

Majoitus

Pykeija on suosittu turistikohde, ja se näkyy hinnoissa. Mahdollisuus vuokrata huoneita, huoneistoja ja mökkejä.
Kahden hengen huone lähtee n.90€/yö ylöspäin.
Pienessä mökissä, missä ei ole vessaa maksaa yli 100€/yö ja siitä ylöspäin eri kokoisia ja varusteltuja mökkejä.

Voit myös pystyttää teltan Pykeijan menevän tien varteen, mistä löytyy useita hienoja telttapaikkoja ja varmasti upealla näköalalla varustettuna.

On aika jatkaa matkaa ja seuraavaksi taidan olla yötä jo Suomen puolella.

Seuraavana aamupäivänä oli tilaa leirintäalueella mutta pian taas alue täyttyi.
Julkaistu

Luovttat, rullakiviranta

Luovttat (Rullesteinsfjæra) on Finnmarkissa, Pohjois-Norjassa sijaitseva upea rullakiviranta.
Tämä on yksi kuuluisista nähtävyyksistä ja päiväretkikohteista.

Luovttat, rullakiviranta

Löydät nämä niin sileiksi hioutuneet, pyöräet kivet Tanafjordin rannalta.
Ranta on aivan täynnä upean värisiä pyöreitä kiviä mitkä ihanasti helisevät aaltojen lyödessä rantaan. Tämä on aivan mahtava päiväretki kohde mihin hyvä varata aikaa istuskeluun rannalla ja evästelyyn.
Istuminen pyöreillä kivillä ensin oli vaikeaa ennen kuin tein itselle paikan kivien sekaan. Löytyy myös muutama isompi kivi minkä päällä voit istua tai ottaa istuinalustan matkaan mikä helpottaa myös.
Myös kävely paljain jaloin oli haastavaa rannalla.
Yksi pariskunta kävi uimassa ja he eivät meinanneet päästä merestä ylös. Tähän tietysti vaikutti se että he nauroivat hervottomasti kun yrittivät vetää ja työntää toisiaan pois merestä ja tasapainoilla pyöreillä kivillä.

Ennen kuin näät rannan niin pääset jo pyöreiden kivien makuun. Nämä näytti kuin jonkun linnun munilta.


Lähellä merta kivet kimaltelee upeissa väreissä märkinä, mutta hieman kauempana kivet on harmaan sävyisiä kun ovat kuivuneet. Kun ne kastelee niin saat ihania väriä sekä kuvioita esiin.


Rannalta saa ottaa vain yhden tai pari kiveä.
Muistetaan että jätetään myös muillekin ihasteltavaa ja suojellaan näitä erityisiä paikkoja!

Parkkipaikka

Parkkipaikalle johti pienempi hiekkatie, n.1km Tanafjordtieltä. Sen hiekkatien varressa oli vähän kuin kahdessa tasossa pieni parkkipaikka.

Reitti

Reitti lähtee alemmalta parkkipaikalta.

Mun kello näytti että matka tuli 4,3km ja aikaa meni reilu 1h 30min. Tosin tulin takaisin lyhyempää tai helpompaa reittiä. Myös kuvaamiseen sekä vastaantulijoiden kanssa jutusteluun meni jokunen minuutti.
Varaisin yhteen suuntaan noin tunnin.

Reitti oli merkitty sinisellä maalilla.

Mennessä kuvattua maisemaa.
Maisema oli jälleen kerran, niin kuin Norjassa yleensä, oli todella upeaa! Myös sää suosi!






Takaisin päin kuvattua maisemaa.
Tuo “vuori” hieman kierretään sivusta mutta osaksi mennään sen yli. Yksi haastava kohta, varsinkin kostealla kelillä.





Olin lukenut että olisi kaksi eri reittiä mutta en nähnyt kuin yhden merkityn reitin. Reitti meni paljon kallioiden päällä ja oli osaksi haastavaa maastoa sekä nousua ja laskua muutama ja ne vaatii hieman tasapainoilua ja peruskuntoa. Nousua ja laskua on noin 100m, mikä on parissa kohtaa myös jyrkkää.

Reitillä on muutamia railoja joiden yli joutuu harppoa ja sateella on myös hyvin mutainen sekä liukas.
Sauvat voi olla hyväksi tällä reitillä sekä hyvät kengät.
Reitillä oli myös helppoja sekä tasasempia kohtia missä oli ihanaa pysähtyä kuvaamaan ja nauttia maisemista.

Reitillä näki eri ikäisiä ihmisiä, vaikkakin nyt elokuussa oli aika rauhallista ja sai myös rannalla nauttia rauhassa.

Kunhan reitillä muistaa sanonnan: Ei se ole se matka, joka tappaa, vaan se vauhti.

Takaisin päin tullessa lähdin jossain vaiheessa huomaamatta polkua alaspäin mikä loppui hetken päästä ja alla näkyi vaan niittyä. Edessä menevä pariskunta meni siellä jossain, niin ajattelin että ehkä tässä vielä joku polku löytyy, mutta sekin polku minkä löysin niityn alusta niin loppui ja edessä näkyi aita mikä päättyi mereen. Jatkoin silti ja ajattelin että ehkä aidassa on portti. Aidassa ei ollut porttia mikä aukeisi, mutta löytyi kohta missä aita oli hieman kumossa ja päättelin että tästä muutkin ovat menneet yli.
Hetken päästä tulin jo hiekkatielle mikä vei parkkipaikalle.

Norjassa taitaa olla muutama rullakiviranta esim. Ifjordin lähellä toinen.

Julkaistu

Trollholmsund, Dolomiittipeikot

Trollholmsund sijaitsee Porsangerin vuonon länsirannalla, Pohjois-Norjassa.
Trolholmsund on aivan ihana päiväretki paikka johon ei ole vaikea päästä päätieltä E6. Päätieltä pieni pätkä hiekkatietä parkkipaikalle sekä noin kilometrin matka dolomiittipeikkojen luokse kävelyä lampaiden laidunmaiden läpi.

Trollholmsund, Dolomiittipeikot

Olin tulossa Nordkappista alaspäin Porsangerin vuonossa, tietä E6 kun muistin että tässä lähellä olisi kuuluisat Dolomiittipeikot.
Noin 5km päätieltä on kapeaa ja paikoin huonossa kunnossa olevaa hiekkatietä ennen kuin saavut parkkipaikalle. Parkkipaikalla on hyvin tilaa näin elokuussa. Myös hyvät vessat ja roskikset löytyy sekä opaskyltti peikkojen luokse.

Saamelainen kansanmuistelu.

Yksi trollitokka oli menossa Finmarkuntunturin ylitte. Het kannethiin myötä issoo arkkuu mikä oli täynä hoppeeta. Siinä kohdassa missä oon Reikälähdet, tulthiin trollit tunturista alas Porsanginvuonole. Het olthiin vajeltanheet pitkhään, ja heile oli tullu kova jano. Trollit otethiin pitkän pillin ja sillä het imethiin vettä ylös maasta. Siitä alkkain vesi oon huilanu ylös Reikälähtheestä….

Koska trollit jäivät miettimään liian pitkäksi aikaa hopea arkun kanssa, miten pääsevät Porsangerinvuonon ylitse sekä odottamaan vuoroveden laskua, jotta pääsisivät kuivin jaloin, aurinko kerkesi nousta ja trollit muuttuivat kiveksi.
Löydät kivettyneet trollit Trollholmsundista, Jäämeren rannalta.

Trollit sitä ennen joutuivat jättämään arkun mikä myös muuttui kiveksi. Paikan väki kutsuu kiveä Ádjábumbbá (vanhan miehen rinta). Arkun saatat vieläkin nähdä nousuveden yläpuolella.

Löysinkö trollien aarteita Jäämerestä?
Tämä ei ole kyllä muuttunut kiveksi.

Reitti

Parkkipaikalta lähtee viitoitettu reitti, n.1km dolomiittipeikkojen luokse läpi lampaita laiduntavien maiden. Alkuun lähdet kävelee samaa tietä eteenpäin josta käännyit parkkipaikalle mikä pian nousee oikealle lehmien laidunten jälkeen.

Kuulet jo pian lampaiden kellojen kalkatusta sekä näet kirkkaan Jäämeren oikealla puolen. Polku on pääsääntöisesti dolomiittimurusista päällystetty. Koirien kanssa sinne voi mennä, kunhan pidät koiran hihnassa, mutta ehkä pienten koirien tassut aika koetuksilla polulla murusten takia.
Polku menee kallion rinteillä, mutta ei ole vaikea kulkuinen tai haastava.

Tästä portista lampaiden laidunmaille ja kohti trolleja.




Kalliot on hyvin terävä pintaisia dolomiittikallioita.

Takasin parkkipaikalle lähdin kävelemään kallioita sekä rantaa pitkin. Paikka oli todella upea! Jäämeri on on niin kristallin kirkas ja näet kaikki sinisen ja vihreän sävyt meressä!

Melkein kuivin jaloin olisi päässyt laskuveden aikaa toiseen saareen. Ehkä jos olisin hieman vielä odottanut niin vesi olisi laskenut lisää.

Merisiili


Muistathan varoa herkkää luontoa!
Trollhomsundissa on paikkoja jossa pystyy evästämään sekä tuli paikka, muualla et saa laittaa nuotiota. Muista myös viedä kaikki roskat pois!
Paras tapa on olla jättämättä mitään jälkeä itsestään!

Julkaistu

Rovijoen putous eli morsiushuntu

Rovijoen huntuputous eli Rovijokfossen sijaitsee Skibotnessa n.20km Suomen rajalta kun Kilpisjärveltä ylität rajan.
Tätä kaunista morsiushuntua ei kannata ohittaa näkemättä!

Rovijoen putous

Suomen vaihtuessa Norjaksi edessä aukenevat henkeäsalpaavat vuori- ja rotkomaisemat.
Rovijoen putous on hyvin lähellä Suomen rajaa. Se on myös helppo löytää kun tulee Kilpisjärveltä Norjan puolelle E8-tietä.
Hieman ennen putousta on kyltti Rovijoen putouksesta ja parkkipaikkakin on ihan tien vieressä, joten sen löytää helposti.

Suomen ja Norjan rajalta n.30km Skibotniin päin löydät Rovijoen putouksen.

Putous on yläosasta kapea ja alaspäin laskeutuessa levenee kuin morsiushuntu, minkä takia Suomalaiset on nimennyt tämän morsiushuntu putoukseksi. Putouksen vesi on niin kristallin kirkasta.
Norjassa on myös muita morsiushuntu putouksia (Brudesløret), mutta näillä on usein myös toinen nimi, esimerkiksi joen mukaan.

 
 

Reitti

Reitti lähtee heti parkkipaikalta ja kuulet jo putouksen pauhun parkkipaikalle. Reitti alas on vaikea kulkuinen ja jyrkkä.
Itse en päässyt läbäreissä alas asti koska oli niin isoja kiven lohkareita joiden päältä olis pitänyt pudottautua alas, missä myös kiviä tai lisää lohkareita eli ei ollut tasaista kohtaa mihin hypähtää tai tiputtautua. Ja koska olen niin pikkuinen etten päässyt nätisti tiputtautumaan alas niin etten olisi nilkkaa nyrjäyttänyt.
Harvoin minulla jää joku paikka näkemättä, vaikka olisinkin liikenteessä läbäreissä, mutta nyt oli eka kerta.



Varaudu tälle lyhyelle reitille hieman paremmilla kengillä!
Julkaistu

Nordkapp, Norja

Seikkailuni Pohjois-Norjassa alkoi elokuussa Lyngenistä. Nyt olen päässyt hyvin pohjoiseen!
Nordkapp on Euroopan pohjoisin kohta jonne pääsee autolla.
Pohjois-Norjan yksi kuuluisimpia nähtävyyksiä on maapallo Nordkappin reunalla. Teräksinen maapallo seisoo reilun 300m korkuisen  jylhän kallion päällä. Sen reunalta avautuu upeat maisemat.

Nordkapp, Norja

Nordkapp on Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa sijaitseva kunta, jonka asutus on keskittynyt Magerøyan saarelle.  Saarelle mantereelta pääsee pitkän merenalaisen tunnelin kautta.
Magerøyan saari on pinta-alaltaan 440 km² ja sen korkein kohta on 417m
Asukkaita saarella on vain noin 3000 ja suurin osa heistä asuu saaren etelärannikolla, Honningsvågenissa.


Välillä tuntee itsensä hyvin pieneksi maailman laidalla!

Altasta kohti Nordkappia

Tie E6 oli myös upeaa pätkää ajaa vaikka merta ei näkynytkään paljoa alkumatkasta. Matkalla oli jylhää ja niin upeeta erämaata, tunturia, järviä, puroja ja poroja. Loppumatkasta meri olikin koko ajan oikealla puolella kunnes saavuimme Magerøyan saarelle.
Pari tunneliakin oli ja kaikki tunnelit oli kaksi kaistaisia sekä valaistuja.



Nordkapp tunneli

Nordkappin tunneli on merenalainen maantietunneli, joka alittaa Magerøynsalmen. Tunneli yhdistää Magerøyan saaren manner-Norjaan. Tunnelin rakennustyöt alkoivat vuonna 1993 ja se avattiin vuonna 1999. Tunnelin pituus on 6 875 metriä, syvin kohta 212 metriä merenpinnan alapuolella ja suurin jyrkkyys 9 % . Tunneli on osa E69-tietä. wikipedia

Aamulla kun päätin lähteä ystäväni kanssa Nordkappiin alkoi jännitys että miten selviän tunnelista meren alla?!
Myöhemmin kun pysähdyimme Altassa, ostaa mulle kaasua Trangiaan, ystäväni luki netistä tunnelista mitä oli siitä löytänyt. Silloin vasta alkoikin jännittämään, sillä pelkkä se että menisimme 212m meren alle oli pelottava ajatus, mutta siihen vielä se lasku meren alle oli todella jyrkkä sekä pitkä.
Miten Ipsini (autoni) siitä selviää?? Ipsi on automaattivaihteinen ja mietin että miten pystyn pitää kierrokset tarpeeksi alhaalla, niin kuin jostain luimme. Miten pystyn ajaa niin että jarrut kestävät? Joku oli kirjoittanut ettei kannata päästää vauhtia kovaksi, vaan pitää matalana.

Päätimme että ystäväni ajaa ekana ja minä tulen perässä. Laitoin nopeuden säätimen 60km/h mutta huomasin heti että nopeuden säädin meni pois päältä ja vauhti oli heti 70km/h kun jarrutin niin että vauhtini tippui 50km/h. Pidin vauhdin 50-60km/h ja silloin pysyi kierrokset matalana sekä Ipsikin “jarrutteli” vaihteilla. (Niin naisen kirjoittamaa juttua autosta 😁)


Ipsi

Vaikka alas meno jännitti niin olihan se ylös nousukin jyrkkää. Siitä uskoin selviäväni, sekä tieto, että olen jo melkein perillä tunnelin toisessa päässä, helpotti myös asiaa.

Myös ennen lähtöä mietin, että jos pääsen tunnelin toiseen päähän ja se on niin ahdistava etten pysty tulee Nordkappilta takas, niin mitäs sitten teen?
Se oli turha pelko, sillä takas tullessa kun tiesin miten hyvin Ipsini suoriutui jo tunnelista, niin ei pelottanut enää yhtään ja myös tunneli tuntui paljon lyhyemmältä.

Tämähän ei ole ainut jyrkkä paikka Norjassa. Norjassa on paljon jyrkkiä nousuja sekä laskuja ja niihin usein yhdistyy myös mutkia sekä kapeita teitä mitkä on ehkä jopa enemmän jännittävämpiä pätkiä kuin Nordkappin tunneli.

Kun olet tunnelista selvinnyt niin matkaa on vielä reilu 45km Nordkappille.

Magerøyan saari

Matka Nordkappille on aivan mahtava!
Tie menee tuntureiden päältä ja välistä kiemurrellen, nousten ja laskien. Välillä on tunne että tie leijuu tuntureiden välissä. Maisemat ympärillä on upeat; merta, tunturi järviä, tuntureita joiden päällä voi olla lunta ja poroja.

Tie on ihan hyvä, mutta onhan se meille Suomalaisille aika kapea kun vielä kiemurtelee paljon. Tiellä menee aamusta iltaan paljon turistibusseja ja pyöräilijöitä, joita saat varoa sydän pampaten. Pyöräilijöitä voi olla useamman pyöräilijän letka, mitä on välillä vaikea ohittaa mutkaisen tien takia sekä vastaan tulijoiden.



Välillä oli hyvin aakeeta ja laakeeta




Paljon näkyi erikokoisia ja näköisiä saaria. Jotkut saaret oli kuin ne olisi päällystetty vihreällä kankaalla.




Levähdys- tai yöpymispaikkoja oli useita ihanilla maisemilla.

Nordkapp

Kuuluisa rautainen maapallo seisoi upealla paikalla reilu 300m merenpinnan yläpuolella, jylhän kallion päällä.
Niin kuin kuvastakin näkee, että ihmisiä oli paljon kuvattavana maapallon juurella, vielä elokuussakin. Mitenköhän täyttä juurella on heinäkuussa?

Maisema oli joka puolella jylhää ja samaan aikaan todella tasaista. Vuoria ei näkynyt ja muutenkin kaikki nyppylät ja kukkulat oli päältä hyvin tasaisia, niin kuin matkan varrella olevat saaretkin, mitä näin tullessa Nordkappille.







Parkkimaksu

Vuonna 2024 tuli uudelleen parkkimaksu. Parkkimaksu on voimassa seuraavaan päivään klo:12 asti. Tämän takia voi jäädä yöksi parkkipaikalle.
Parkkipaikka on iso ja hienolla paikalla, joten sieltä on upeat nähtävyydet jos pääset parkkipaikan reunalle. Parkkipaikan reuna olikin aivan täynnä retkeily- ja asuntoautoja. Myös telttailijoita oli parkkipaikan vieressä nurmikko alueella, mikä on myös sallittua.

Parkkialueen jälkeen on Nordkapphall, mihin on erillinen sisäänpääsy 25€/henk ja perhelippu 60€. Nordkapphallissa on näyttely alueen elämästä sekä ravintoloita ja kuulemma myös elokuvateatteri.

Parkkimaksut:
Henkilö NOK 17,-  (1,5€)
Moottoripyörä NOK 50,-  (4,30€)
Auto NOK 125,-  (11€)
Asunto-/retkeilyauto NOK 175,-  (15€)

Pohjois-Norjan seikkailu jatkuu…

Tämän seikkailun aiempi nähtävyys oli Blåvatnet.
Jäätikköjärvi Blåvatnet/Blåisvatnet, Norja

Julkaistu

Jäätikköjärvi Blåvatnet/Blåisvatnet, Norja

Blåvatnet on yksi suosituin kohde Pohjois-Norjassa, Lyngenin Alpeilla sen kristallin kirkkaan ja turkoosin veden takia, vaikka nimi viittaakin siniseen.
Järven löytää Blåvatnet nimellä, mikä on meille Suomalaisille ehkä tutumpi, mutta useimmat sanovat että sen oikea nimi on Blåisvatnet.

Jäätikköjärvi Blåvatnet/Blåisvatnet, Norja

Pohjois-Norja on yksi hienoimpia paikkoja!
Olin Pohjois-Norjassa elokuussa ja se oli oikein hyvä aika, vaikka euroopassa edelleen on lomakausi. Ei ollut ryysistä missään missä kävin, vaikkakin tämä Blåvatnetin parkkipaikka oli aika täynnä kun saavuin sinne ja koko ajan tuli lisää.

Tulin Norjan puolelle Suomesta Kilpisjärven kautta ja Lyngeniin oli vain vajaa tunti, eli Skibotn Lyngenfjord eli Yykeänperä.
Yykeän keinulta on matkaa Blåvatnetille 100km, n.1h 40min.

Jäätikköjärvi Blåvatnet (”Sininen järvi”, Jiehkkejávri) sijaitsee Lyngenin Alpeilla mikä on suosituin kohde Lyngenissä.
Järvi on syntynyt Lenangsbreen-jäätikön sulamisvesistä. Jäätikön sulamisvedessä on mineraalipitoisia partikkeleita, ja sakea liete peittää koko järven pohjaa. Blåvatnet on vain 189m meren pinnan yläpuolella.
Tämä kohde sopii hyvin päiväretki kohteeksi, sillä sinne on matkaa parkkipaikalta 4,2km yhteen suuntaan. Samalta parkkipaikalta pääset myös Aspenvatnetille, minne on matkaa 1km yhteen suuntaan. Perillä on vessa sekä laavu.

Alueilla telttailu on sallittua, mutta en nähnyt yhtään telttaa ainakaan Blåvatnetilla.


Tämä kuva on parkkipaikalta grillipaikalle ja sen jälkeen otettu missä polut erkanevat Blåvatnetille ja Aspevatnetille.

Parkki ja parkkimaksu

Googlemapsiin jos laitat vain Blåvatnet ja lähdet sitä kohden ajamaan niin ohjeistaa hyvin pienelle parkkipaikalle missä oli lappu ettei se ole oikea parkkipaikka. Mutta kun etit suoraan Blåvatnet pysäköinti/parking niin ohjeistaa oikealle parkkipaikalle.

Parkkipaikalla on vessa sekä sesonkina taitaa olla myös kioski, mikä ei ollut nyt auki.

Parkkipaikalla on parkkimaksu minkä voit hoitaa easyparkilla, mutta nyt se ei toiminut. Tätä oli useampi portilla ihmettelemässä sekä useampi auto ajoi edes takas puomin ohi jotta kamera ottaisi auton rekisterikilven ylös, sillä muuten et voinut maksaa parkkia. Silti tämä ei toiminut vaikka minulla kamera luki, mutta silti ei lähtenyt maksu “pyörimään”. Myös manuaalisesti ei onnistunut laittaa parkkiaikaa.

 

Reitti

Reitti on ensin viitoitettu ja sen jälkeen maalattu punaisia merkkejä kiviin. Polulta et voi eksyä, sillä näet koko ajan jäätikön edessä mitä kohden vaan kuljet ja seuraat punaisia merkkejä.

Alkuun reitti kulki ihanan pikku metsän halki tai oikeastaan kävelit mini puiden lomassa. Se oli kuin menninkäisten satumetsä!




Välillä ylitit puron ja pieni pätkä oli myös pitkospuita.




Sen jälkeen oli kiveä! Oli pientä kiveä ja keskikokoista kiveä ja myös aika isoa kiveä.

Itseä hieman harmitti nähdä matkalla koiria, varsinkin pieniä koiria! Jotenkin mietin että miten ne pystyvät loikkimaan niillä kivillä hihnojen päässä kun itselläkin oli katottava koko ajan jalkoihin ja mitata että ottaako pienen askelen vai hieman isomman harppauksen. Pelkäsin että niiden pienet jalat menevät kivien väliin ja nyrjäyttävät jalkansa tai vielä jotain pahempaa, siinä kivikossa.

Välillä kävelin kivien päällä minkä alla meni soliseva polku! Se oli niin kauniin kuulosta ja askelkin keveni kun loikit solisevaa polkua pitkin.

Reitti ei ole juurikaan nousua tai laskua. Ennen järveä on ehkä vaikein osuus eli ylität pienen nyppylän ja siinä on ne isoimmat kivet joiden kanssa saa ehkä hieman taiteilla että löydät oikeat askelmat.
Hyvä ottaa huomioon että jotkut kivet myös liikkuvat ja heiluvat.

Reitillä meni Suunnon kellon mukaan rauhallisesti kävellen ja kuvaillen sekä kerran otin purosta vettä ja istuskelin hetken siinä, yhteensä vajaa 3,5h ja matkaa tuli 8,5km. Nousua oli 105m.
Tässä ajassa ei ole järvellä evästelyä sekä oleilua.







Varusteet

Itse lähdin veden pitävillä paljasjalka kengillä ja se oli minulle oikein hyvä valinta, vaikka ei ollutkaan yhtään kosteaa kohtaa.
Itse en kaipaa juurikaan tukea nilkkoihin, mutta silti pieni varsi kengissä saattoi olla hyvä hypellessä kiveltä toiselle.
Olisin ehkä pärjännyt myös varrettomilla lenkkareilla, mutta lädet (varvastossut) ei ole ehkä parhaimmat tälle reitille.

Suurin osa reitistä on hyvin aukeaa ja aurinkoisella päivällä voi olla todella kuuma. Hyvä varustautua silloin aurinkorasvalla ja lippiksellä.
Pilvisenä sekä tuulisena päivänä myös huomioitava että aukealla paikalla saattaa tuulla aika paljon.
Joten varustaudu sään mukaan!

Myös jotain evästä hyvä ottaa mukaan. Matka ei ole kovin pitkä mutta siihen voi mennä aikaa hypellessä kiveltä toiselle, sekä paikan päällä on kiva hetki istua ja ihastella uskomattoman turkoosia järveä.

Vettä voi ottaa varmuuden vuoksi vähän matkaan, mutta vieressä ja välillä jopa polun alla kulkee puro, josta voit ottaa juomavettä pulloon.

Uikkarit voi ottaa mukaan sekä pyyhkeen jos haluaa pulahtaa hyiseen järveen. Se tekisi varmaan hyvää, ainakin kuumana päivänä.
Itellä ei harmikseni tullut mukaan, mutta se olisi ollut hieno elämys uida Blåvatnetilla!

ETHÄN POIKKEA POLULTA ETKÄ JÄTÄ ITSESTÄSI MITÄÄN JÄLKIÄ LUONTOON!

KIITOS 💚

Tietosuoja ja rekisteriseloste Palvelun tarjoaa WordPress